Kulttuuri: Tor­nion­laak­son museon uudeksi joh­ta­jak­si Titta Kal­lio-Sep­pä

Ohje: Katso Lapin Kansan video: Näin teet ko­ro­na­vi­ruk­sen ko­ti­tes­tin oikein

Aluevaalien vaalikone: Katso sopiva ehdokas täältä

Pääkirjoitus
Tilaajille

Pää­kir­joi­tus: Hii­li­neut­raa­li Suomi on kan­na­tet­ta­va ta­voi­te, mutta se ei saa kiih­dyt­tää muut­to­lii­ket­tä etelään

Tavoite on selkeä, mutta keinot sen saavuttamiseksi uupuvat yhä – niitä on luvassa joskus myöhemmin. Kyse ei ole tällä kertaa Sanna Marinin (sd.) hallituksen työllisyystoimista, vaan keinoista, joilla Suomi muuttuu hiilineutraaliksi 2035 mennessä. Hallituksen suurelta ilmastokokoukselta ei toki odotettukaan muuta kuin viiden puolueen yhteisen linjan etsimistä. Sekin on vielä haussa, niin erimielisiä erityisesti keskusta ja vihreät ovat yhä keskeisistä keinoista.

Hiilineutraali Suomi tarkoittaa sitä, että täällä syntyy ilmastopäästöjä vain sen verran kuin hiilinielumme eli lähinnä metsämme pystyvät ilmasta sitomaan. Jotta tavoite toteutuu, päästöjä on leikattava yli 60 prosentilla. Se ei onnistu ilman isoja päätöksiä, joiden on kohdistuttava sinne, missä päästöjä syntyy eniten eli energiantuotantoon ja liikenteeseen. Kyse on 35 miljoonan tonnin päästövähennyksistä, joista on kasassa 16 miljoonaa – kiitos Juha Sipilän (kesk.) hallituksen. Sen päätösten myötä kivihiilen poltto päättyy 2029 ja biopolttoaineiden jakelupakko liikenteessä nousee vähitellen 30 prosenttiin. Jäljelle jää 19 miljoonaa päästötonnia, jonka poistamiseen hallituksen on löydettävä keinot. Suurimmat paineet kohdistuvat turpeeseen ja liikenteeseen. Turpeen käytön lopettaminen leikkaisi päästöjä seitsemällä ja autoilun muuttaminen päästöttömäksi viidellä miljoonalla tonnilla. Raskaasta liikenteestä olisi lohkaistavissa kolme tonnia. Tämä tarkoittaisi sitä, valtaosa polttomoottoriautoista vaihtuisi sähkö- ja biokaasuautoihin sekä julkisiin ajopeileihin, pyöräilyyn ja kävelyyn.