Keskiviikkona ukkostaa: Koko maassa nyt poik­keuk­sel­li­sia hel­tei­tä – ­kes­ki­viik­ko­na etenkin Länsi- ja Luo­teis-Lap­piin luvassa vaa­ral­li­sen voi­mak­kai­ta uk­kos­puus­kia

Kolumni: So­vin­non te­ke­mi­nen on pro­ses­si

Podcast: Kar­va­lak­ki­do­ku­ment­ti osa 6: Kuk­ko­lan­kos­ki näyt­tää, mitä elävä jo­ki­kult­tuu­ri voi ih­mi­sel­le merkitä – Heik­ki­län tai­tei­li­ja­vel­jek­set ker­to­vat elä­mäs­tä Väy­län­var­rel­la

Lukijalta
Mielipidekirjoitus
Tilaajille

Osal­lis­tuu­ko Suomi Na­to-ha­ke­muk­sel­laan ydin­ase­so­ta­ri­kos­ten vä­hät­te­lyyn tai peit­te­lyyn?

Vuoden 1945 elokuun 6. ja 9. päivä Yhdysvallat hävitti ydinasein kaksi Japanin siviilikaupunkia asukkaineen. Hiroshima ja Nagasaki ovat noista päivistä lähtien olleet sodassa tapahtuneiden äärimmäisen vakavien sotarikosten esimerkkejä. Ne ovat myös esimerkkejä äärimmäisen törkeästä rikoksesta ihmisyyttä vastaan, vaikka USA:n tekoja ei olekaan saatu käsitellyksi kansainvälisissä tuomioistuimissa.

Suomen rikoslaki sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan käsittelee luvussa 11 joukkotuhonnan aseiden tuomittavaa käyttöä, mihin myös ydinaseiden käyttö kuuluu. YK:n ydinaseita koskeva kansainvälinen kieltosopimus on lainvoimainen ja koskee kaikkia valtioita ja kansoja, vaikka Suomi ei tuota lakia ole syystä tai toisesta vieläkään ratifioinut.