Ilman osaavia yrityksiä yhteiskuntamme ei toimi. Hyvin menestyvien yrittäjien lisäksi on myös niitä, jotka laittavat oman pärjäämättömyytensä muiden syyksi. Pääsyyllisiä ovat työntekijöiden liian suuret palkat, verot ja kuinka yhteiskunta/valtio toimii väärällä tavalla. Silti maamme on kansainvälisesti luokiteltu yhdeksi maailman parhaista maista yrittää.
Vertaamme itseämme pohjoismaihin poimien sieltä perusteluamme tukevaa. Meidän tulisi myöntää, että olemme yrittäjinä ja yrityksiä johtavina osaamattomampia kuin verrokkimaissa. Kehitämme toki erinomaisia aihioita, joista sitten runsaan sadon keräävät muissa maissa olevat omistajat.
Voisimme lisätä valtion tuloja ja ylläpitää palkanmaksukykyä, jos emme antaisi kohtuuttomia etuja ulkomaalaisomisteisille toimijoille. Työpaikat ovat tärkeitä, mutta vasta ne ja suomalainen omistajuus on meille taloudellisen turvallisuuden tae. Tämä on verrokkimaissa ymmärretty meitä paremmin.
Yhteiskuntamme toimivuus nojaa lakeihin. Entä jos velvoitteiden täyttämistä valvottaisiin tarkemmin? Verotulot kasvaisivat ja taattaisiin tasapuoliset kilpailuedellytykset.
Olemme maailman onnellisimpana kansana osanneet rakentaa vakaan ja ennustettavan toimintaympäristön. Olemmeko paikallista sopimista ajavina pk-yrittäjinä ajatelleet asiaa riittävästi? Suuret yritykset osaavat, mutta miten me kykenemme kaikkien muiden osaamisvaatimusten lisäksi määrittelemään oikeat palkat yrityksessämme? Pitääkö meidän pk-yrittäjienkin valmistautua palkkaneuvotteluissa jatkuvaan vastakkainasetteluun työntekijöiden kanssa niissäkin yrityksissä, joissa olemme vihdoin oppineet tekemään asioita yhdessä yhteisen päämäärän eteen?
Palkkaratkaisujen yleissitovuus tuo osapuolille vakautta. Sen takaama ostovoima on ehdoton edellytys meidän pienyrittäjien olemassaololle. Neuvottelevaa edunvalvontaa pitää olla kaikilla osa-alueilla. Osaavat ja yhteiskunnallisista velvoitteistaan huolehtivat yritykset takaavat kilpailukyvyn ja valtiontalouden terveyden.
Kirjoittaja on yrittäjä ja tukiyrittäjä evp.