Korona: Isos­ta-Bri­tan­nias­ta Yl­läk­sel­le tul­leil­ta tu­ris­teil­ta löytyi viisi ko­ro­na­vi­rus­tar­tun­taa – to­den­nä­köi­ses­ti ky­sees­sä ei ole omik­ron-muun­nos

Koronarajoitukset: Ro­va­nie­mi ki­ris­tää ra­joi­tuk­sia ja ohjaa ko­ronapas­sin käyt­töön – ylä­kou­lu­lai­sil­le mas­ki­suo­si­tus

Osa suo­ma­lais­mie­his­tä kokee, ettei kelpaa pa­ri­suh­tee­seen – eron­neet kes­ki-ikäi­set ovat pes­si­mis­ti­siä uuden rak­kau­den suhteen

Yksin jäämisen ketju on saattanut saada alkunsa jo lapsuudessa.

Miksi joidenkin suomalaismiesten on vaikea löytää kumppania? Miesten kirjoitelmia sinkkuudesta tarkastellaan tuoreessa väitöstutkimuksessa. 25–64-vuotiaiden miesten tahattoman kumppanittomuuden taustalla näyttäisi olevan sekä itsestä että ulkoisista tekijöistä johtuvia syitä.

Itsestä johtuvia syitä ovat esimerkiksi kokemukset kelpaamattomuudesta: osa miehistä kokee, etteivät he kelpaa sellaisina kuin ovat, kertoo Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija Anu Kinnunen.

– Ulkoisia tekijöitä sen sijaan ovat esimerkiksi ajatukset potentiaalisten kumppanien vaativuudesta. Miesten kirjoitelmissa esiintyi tarinoita vaativista naisista, Kinnunen toteaa.

Kinnusen väitöskirjan aineisto osoittaa, että yksinäisyys on yhteydessä alentuneeseen onnellisuuteen. Pahimmillaan taustalla on koulukiusaamista, mistä alkaa jonkinlainen pidemmän linjan ketju, ja miehet jäävät myös aikuisina tahtomattaan yksin.

Kinnusen mielestä kirjoitelma-aineisto osoittaa sen, kuinka tärkeää jo varhainen sosiaalisten suhteiden kehittyminen on.

Muita aineistossa esille nousseita kumppanittomuuden syitä olivat esimerkiksi se, että kumppanin löytämistä ei pidetä kovinkaan tärkeänä ja viihdytään hyvin myös itsekseen. Etenkin jo parisuhdekokemusta omaavilla miehillä kumppanin pitäisi tuoda elämään selkeästi jotakin lisää eikä riitä, että vierellä on ”kuka tahansa”.

– Osa miehistä toivoo kumppania, mutta kokee elämäntilanteensa esimerkiksi jatkuvien työmatkojen takia liian hankalaksi.

Leskinaisilla paljon tahatonta kumppanittomuutta

Muutaman vuoden takaisen tutkimuksen perusteella joka toinen suomalainen sinkkumies kokee kumppanin löytämisen vaikeaksi, ja vain hyvin pieni vähemmistö kokee, ettei kumppanin löytämiseen liity minkäänlaisia ongelmia, kertoo Väestöliiton tutkimusprofessori Osmo Kontula. Väestöliiton tutkimukseen osallistui 10 000 suomalaista.

Kontulan mukaan kaikkein yksinäisimpiä ja pessimistisimpiä parisuhteen löytämisen suhteen ovat keski-ikäiset, eronneet miehet.

Toinen suuri tahtomattaan ilman kumppania jääneiden suomalaisten joukko löytyy yli 60-vuotiaiden leskinaisten keskuudesta. Kontulan mukaan moni leski on ikään kuin luopunut toivosta ja miettii, kannattaako kyseisessä iässä enää edes yrittää etsiä ketään.

– Tästä taas ajaudutaan helposti murehtimaan, että ei ole ketään, kenen puoleen kääntyä. Monilla iäkkäämmillä leskinaisilla on myös pelkoja siitä, että heille tapahtuu jotakin pahaa kotona eikä kukaan saa tietää asiasta – että he kuolevat yksin kotiin ja heidät löydetään vasta pitkän ajan päästä. Moni silti reagoi yksinäisyyteen eristäytymällä kotiinsa, kertoo Kontula.

Väestöliiton Finsex-tutkimusten mukaan kaikista suomalaisista sinkuista yhä useampi kokee kumppanin löytämisen vaikeaksi. Tällaiset kokemukset ovat lisääntyneet sinkkujen keskuudessa koko 2000-luvun.

Tutkija Anu Kinnunen uskoo taustalla vaikuttavan vahvasti sen, että kumppaneita on alettu etsiä enenevässä määrin sähköisten deittailusovellusten kautta.

– Etenkin ihmisten, jotka eivät ole ulkoisesti kovin edustavia, on entistä vaikeampi löytää kumppania. Normit ovat muuttuneet ulkonäkökeskeisemmiksi: myös sellaiset ihmiset, jotka eivät olisi välttämättä ulkonäkökeskeisiä tavallisessa sosiaalisessa elämässä, saattavat näiden sovellusten kautta yhtäkkiä muuttua sellaisiksi, Kinnunen sanoo.