Lasten ja nuorten osaamistason sekä asenteiden ongelmiin tietyt tahot ehdottavat ratkaisuksi siirtymistä alakoulussakin aineenopettajajärjestelmään. Luokanopettajalla ei näiden näkemysten mukaan olisi riittävää pedagogista tai sisällöllistä osaamista eri aineiden opettamiseen.
Tämä ei ole totta. Luokanopettaja hallitsee erinomaisesti 1.–6. vuosiluokkien sisällöt ja osaa opettaa niitä – sisältöosaaminen riittäisi peruskoulun ylempiinkin vuosiluokkiin. Tyystin tunnutaan unohtavan opettajan pedagogiset ja didaktiset vahvuudet. Luokanopettaja on koulutettu nimenomaan opettamiseen.
Ymmärrän aineenopettajien sisältö- ja oppiainepainotuksen ja näkemyksensä siitä, että he ovat oppiaineen sisältöosaamisen näkökulmasta luokanopettajaa pidemmällä. Jos olet opiskellut englantia viitisen vuotta yliopistossa, suorittanut opettajan pedagogiset opinnot ja ryhtynyt opettamaan englantia, olisin yllättynyt, jos aineenopettaja ei osaisi englantia paremmin kuin luokanopettaja.
Keskustelussa ja kinastelussa unohdetaan lapsi. Osaamisen ja elämänhallinnan kannalta on ensiarvoista tukea lapsen kokonaisvaltaista kehittymistä, ei vain tietyssä oppiaineessa menestymistä.
Luokanopetus perustuu siihen, että monialaiset opettajat huolehtivat lapsen opettamisesta ja koulukasvatuksesta. Oppilaan tuntemus ja kokoaikainen yhdessäolo luovat pohjan parempaan monialaiseen oppimiseen ja kehittymiseen. Lisäksi huoltaja on tiiviimmin mukana.
Monialaisena opettajana luokanopettaja kytkee eri oppisisällöt ja yhteydet toisiinsa. Tämä on luokanopetuksen ydin, ja sitä täytyy pitää jatkossakin ainakin nuorempien oppijoiden pedagogiikkana. Juuri siksi luokanopettaja opiskelee opettamista. Luokanopettaja on pedagogiikan ja didaktiikan osaaja.
Yläkouluikäinen on murrosvaiheessa kasvussaan ja kehittymisessään. Moni asia hajauttaa nuoren maailmaa. Myös koulun opetus hajautuu. Oletuksena toki on, että koululaisella on tässä vaiheessa jo hyvät opiskelutaidot, itseohjautuvuutta ja tavoitteita, mutta näin ei kaikilla ole. Tällainen oppija hyötyisi myös yläkoulussa keskitetystä opettamisen mallista eli luokanopetuksesta.
On tärkeää, että eri opettajaryhmät työskentelevät yhteistyössä ja pyrkivät ymmärtämään toistensa näkemyksiä, jotta kouluympäristö säilyy tältä osin positiivisena ja oppilaita tukevana. Opettajien ammatillinen kehitys ja kasvu hyötyvät avoimesta ja reilusta keskustelusta eri opettajaryhmien välillä. Ei tarvita vastakkain ajattelua, mutta ajattelua kyllä!