Opintolainaa voi nostaa nyt enemmän kuin koskaan aiemmin. Suomessa opiskelevien yli 18-vuotiaiden lainatakaus nousi elokuun ensimmäisestä päivästä alkaen 650 eurosta 850 euroon kuukaudessa.
Kelan etuuspäällikkö Piia Kuusiston mukaan on mahdollista, että muutos voi kasvattaa Kelan takausvastuumenoja jonkin verran. Korkojen nousu sekä aiemmat korotukset lainatakauksen määrään ovat jo aiempina vuosina kasvattaneet perittävien lainojen määrää.
Opintolaina on valtion takaama laina, mikä tarkoittaa sitä, että jos opintovelallinen ei pystykään maksamaan velkaansa pankille, Kela maksaa sen. Tämän jälkeen Kela alkaa periä maksamatonta lainaa velalliselta.
Kelan STT:lle antamien tilastojen mukaan takausvastuumenot olivat tänä vuonna tammi–heinäkuussa hieman yli 60 miljoonaa euroa, kun vuotta aiemmin vastaavalta ajalta ne olivat 42 miljoonaa euroa.
Opintolainaa nostaa yhä harvempi
Opintolainaa nostaneiden määrä laski viime vuonna edellisvuodesta ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen. Kun opintolainan korko ei ole enää viime vuosina ollut nollassa, lainaa on nostettu aiempaa varovaisemmin, Kuusisto sanoo.
Kuusiston mukaan lainaa nostavien määrä voi pysyä edelleen laskussa, mutta henkilökohtaiset lainamäärät tulevat todennäköisesti kasvamaan.
– Opiskelijat, jotka tarvitsevat lainaa toimeentuloonsa, tulevat jatkossakin hyödyntämään koko saatavilla olevan lainamäärän.
Lainatakauksen korotus kasvattaa maksimilainaa nostavien opiskelijoiden lainapottia vuodessa 1 800 eurolla. Tämä tarkoittaa sitä, että kuusi vuotta kestävien opintojen aikana maksimilainaa nostavan opiskelijan lainapotti voi olla lähes 46 000 euroon ilman, että korkoja otetaan huomioon.
Kuusisto pohtii, voidaanko opintotuen lainapainotteisuuden kasvattamista perustella investointinäkökulmalla, sillä korkeakouluista valmistuu opiskelijoita myös keskipalkan alapuolella oleviin ammatteihin.
– Sitten jos opiskelijalla kasaantuu jotain sellaista, miksi ei saa tutkintoa suoritettua tai ei pääse opintojen jälkeen työpaikkaan, missä on kohtuullinen palkka, niin se voi aiheuttaa ongelmia yhteiskunnalle puhumattakaan sitten yksilöstä.
Sairauslomat ovat pitkittäneet opintoja
28-vuotiaalla Tapio Helmisellä opintopolku ei ole mennyt suunnitelmien mukaan ja pitkät sairauslomat ovat hidastaneet huomattavasti hänen opintojensa edistymistä.
Helminen on nostanut opintojensa aikana useamman kerran opintolainaa, mutta tulevana lukuvuonna Helminen ei aio enää tehdä niin, sillä hän haluaa estää velkaantumisen kasvun. Nyt Helmiselle on kertynyt yhteensä 24 000 euroa lainaa maksettavaksi, joka tulee nousemaan vielä korkojen vuoksi.
Ensimmäiset opintolainat Helminen otti kahteen eri ammatilliseen perustutkintoon, jotka lopulta keskeytyivät.
Viimeiset kaksi vuotta hän on suorittanut Turun yliopistossa latinalaisen filologian opintoja. Yliopiston aikana lainan nostaminen on ollut välttämätöntä toimeentulon kannalta.
– Haluan suorittaa tutkinnon loppuun omalla tahdillani, sillä opiskelun keskeyttäminen näillä velkasummilla voisi tarkoittaa maksukyvyttömyyttä, Kelan takausvastuuta ja ulosottoa.
Helminen ajattelee, että lainatakauksen kasvattaminen siirtää vastuuta yksilölle, mikä voi lopulta kostautua myös yhteiskunnalle moninkertaisina takausvastuumenoina. Hänen mielestään opiskelusta on tullut liian kallis riski, sillä korkeakoulutus ei nykypäivänä takaa varmaa työpaikkaa.
Osa nostaa lainaa sijoittaakseen sen
Kelan etuuspäällikkö Piia Kuusisto arvioi, että suurin osa opiskelijoista tänä päivänä nostaa lainaa tullakseen toimeen. Pian opintojen ääreen suuntaavat STT:n haastattelemat opiskelijat kertovat, mitä varten he ovat päättäneet nostaa lainaa.
Vaasan yliopistossa kolmatta opiskeluvuotta aloitteleva Leo Kamppinen ei ole opintojensa aikana tarvinnut vielä kertaakaan nostaa opintolainaa, sillä hän on pystynyt käymään opintojensa ohella töissä. Lisäksi Kamppisella on ollut myös säästöjä.
Hallintotieteitä opiskelevan Kamppisen kuullessa lainatakauksen määrän nousemisesta hänen kiinnostuksensa kuitenkin heräsi.
– Se oli vähän semmoinen herätys, että hetkinen tätä saa näin paljon ja sitten aloin tutkia asiaa enemmän. Tajusin, että aika nopeaa saisin vielä tuon 18 000 euroa nostettua, mistä saa sen maksimihyvityksen.
Jos opintolainaa nostaa korkeakoulututkinto-opintojen aikana ja suorittaa tutkinnon määräajassa, Kela maksaa osan opintolainasta.
23-vuotias Kamppinen aikoo sijoittaa opintolainansa muun muassa indeksirahastoihin, sillä hän ei tarvitse lainaa toimeentuloonsa. Kamppinen kokee, että opintolaina voisi toimia hänelle samalla kannustimena valmistua ajoissa.
"Tuntuu jännittävältä ja stressaavalta"
Tampereen yliopistosta juuri opiskelupaikan saanut 25-vuotias Sanni Koskela on niin ikään uuden edessä, sillä hän ei ole ikinä ennen joutunut pohtimaan lainaan liittyviä kysymyksiä. Nyt hän on kuitenkin päättänyt opintojen käynnistyessä alkaa nostaa opintolainaa.
– Toki kun lainan ottaminen ei ole itselleni vielä tuttua, niin se tuntuu kovin jännittävältä ja stressaavalta asialta.
Yhteiskuntatutkimusta opiskelemaan päässeen Koskelan on tarkoitus opintojen ohella jatkaa töitä tämän hetkisessä työpaikassaan, minkä vuoksi hänellä ei ole tarvetta nostaa täyttä lainamäärää.
– Päätin, että kokeilen nyt ensin tehdä opintojen ohella töitä ja katsoa, miten se sujuu. Jos aika ei riitä, niin voin jäädä opintovapaalle töistä ja nostaa enemmän lainaa.