Rovaniemi on lähettänyt taloyhtiöille tarjouksen tontin lunastamiseksi omaksi. Karhuntie 15:lle tarjotaan tonttia 139 000 euron myyntihinnasta. Tarjous on voimassa vuoden loppuun ja ensi vuonna se on jo 100 000 euroa kalliimpi. Onko tämä kiristystä?
Olemme maksaneet tontista vuokraa 50 vuotta ja vuokra on nyt noin 3 500 euroa. Vuokra on noussut indeksin mukaisesti ja kaikki on mennyt sovitusti.
Kaupungin kanssa aikanaan tehdyn vuokrasopimuksen mukaan vuokra-ajan päätyttyä 2035 voi kaupunki ottaa koko kerrostalon haltuun ja myydä sen pois 60 prosentilla markkina-arvosta, mikäli taloyhtiö ei jatka vuokraamista.
Taloyhtiössämme on jouduttu tekemään kallis kattoremontti. Yhtiövastike on noussut lainanotosta johtuen lähes normaalin vuokran tasolle, joten asumisen omistamisesta ei ole taloudellista hyötyä.
Herääkin kysymys siitä, ovatko kaupungin päättäjät tietoisia siitä, millaisessa ahdingossa alueen taloyhtiöt ovat. Useilla kerrostaloilla on takana ja edessä kalliit remontit ja yhtiöt pyörittävät talouttaan konkurssin partaalla. Asuntojen omistajat eivät enää pysty maksamaan vastikkeita ja taloyhtiöt joutuvat ottamaan asuntoja haltuun.
Kun tähän vielä lisätään kaupungin kiristysluonteinen tontinostotarjous, pahaa jälkeä saattaa Rovaniemenkin asuntomarkkinoilla lähivuosina tulla.
On tietenkin mahdollista, että maksamme vuokrasopimuksen mukaisesti, emmekä uusi sitä 2035, jolloin kaupunki saa kerrostalon haltuunsa. Varmaa on, ettei kaupunki rikastu 60-vuotiaalla kerrostalolla, eivätkä osakkeenomistajatkaan saa kuin rippeet omistamistaan asunnoista. Voi käydä niinkin, että kerrostaloa ei osta kukaan, koska sillä on niin suuret velat, ja kaupunki joutuu niiden maksajaksi lunastuspykälän mukaisesti.
Paras vaihtoehto olisi, että vuokrasopimusta voitaisiin jatkaa nykyehdoilla , eikä kaupunki vieritä heikkoa taloustilannettaan taloyhtiöiden maksettavaksi.
Käyttääkö kaupunki monopoliasemaansa väärin määrätessään hintoja, joilla ei ole vertailevaa todellisuuspohjaa? Nythän se esiintyy "hyväntekijänä" tarjotessaan "alennettua" hintaa, mutta ei kerro sitä, miksi vuokrasopimusta ei voida jatkaa nykyehdoilla.
Tapauskohtainen harkinta ja terveen järjen käyttö olisi suotavaa myös kaupungin päätöksenteossa.