Koirien ”pelastamista” käsittelevä dokumenttisarja pyörii parhaillaan Ylen palvelussa. Käytän lainausmerkkejä, koska en ole varma onko kyse pelastamisesta.
Ohjelman nimi on tunteikkaasti Rescue me! eli Pelasta minut! ja siinä kerrotaan kolmen Romaniasta Suomeen tuodun koiran tarina.
Spoilerivaroitus: Kaikista koirista ja omistajista tulee vaikeuksien jälkeen tosi onnellisia. Tai ainakin niin me haluamme uskoa.
Ohjelma herättää monenlaisia tunteita ja paljon kysymyksiä.
Onko oikein kuljettaa vanha ja sairas koira 30 tunnin matka Suomeen ja antaa se sille täysin vieraille ihmisille?
Perille päästyään koira on niin loppu, että se romahtaa talon pihaan. Myöhemmin sen sisuksista löytyy parsinneula, ja eläin joutuu suureen leikkaukseen.
Mikä määrä kärsimystä iäkkään eläimen täytyy kestää, jotta ihminen saa tuntea tekevänsä hyvää?
Eläinsuojelulain mukaan eläimiä on kohdeltava hyvin eikä niille saa aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä.
Silti suomalaiset tukevat romanialaisia koiratarhoja tavalla, joka mielestäni nimenomaan aiheuttaa eläimille kärsimystä.
Romaniassa on arviolta 3–5 miljoonaa koditonta koiraa. Jonkin erikoisen logiikan perusteella maassa ei haluta lopettaa koiria vaan ne kerätään tarhoille.
Sieltä suomalaiset koirienvälittäjät sitten valikoivat sopivia yksilöitä Suomeen tuotavaksi. Tai siis "adoptoitavaksi", kuten termi kuuluu.
Sivuhuomiona mainittakoon, että adoptio-termi tarkoittaa lapseksiottamista. Koira otetaan tai ostetaan.
Sopivaksi perhekoiraksi katsotaan dokumentissa esimerkiksi iso palveluskoira, joka on elänyt vuoden yksin häkissä.
Koira on aggressiivinen, mutta se ei estä välittäjiä luovuttamasta sitä melko kokemattomalta vaikuttavalle omistajalle. Koira hajottaa taloa ja tavaroita ja puree sekä isää että tytärtä. Tikkejä tarvitaan.
Mikä on välittäjien vastuu, jos ja kun sattuu vahinkoja, joita ei tikeillä parsita? Entä jos omistaja kyllästyy puremiseen? Kenen vastuulla on pelastaa jo kerran pelastettu koira?
Kodittomien koirien määrää pyritään vähentämään järjestämällä sterilointi- ja valistuskampanjoita Romaniassa. Tällaisten hankkeiden tukeminen rahallisesti on oikein hyveellinen teko.
Dokumentissa esiintyvät ihmiset haluavat varmasti eläimen parasta. Jokaisen pelastushaluisen on kuitenkin syytä miettiä, mitä tarvetta koiran ottaminen oikeasti täyttää.
Ennen kaikkea on syytä miettiä sitä, minkä hinnan on valmis laupeudentyöstään maksamaan ja eläimellä maksattamaan.