Tähtijuttu: Saa­ri­se­län uuden pol­ku­juok­su­ta­pah­tu­man rei­til­lä piti muistaa sulkea po­roai­ta ja odottaa ka­ve­rei­ta

Kuvakertomus: Ensin soi huu­li­harp­pu, ja sitten varsat as­te­li­vat raadin eteen

On siistiä päästä ää­nes­tä­mään! – Noora Aikio täytti 18 ja juhli synt­tä­rei­tään vaa­li­uur­nil­la

Noora Aikio täytti vasta 18 ja meni heti äänestämään.
Noora Aikio täytti vasta 18 ja meni heti äänestämään.
Kuva: Taina Nuutinen-Kallio

Noora Aikio vietti syntymäpäiväänsä viime lauantaina. Päivä oli hänelle monella tavalla merkittävä, sillä hänestä tuli täysi-ikäinen ja hän sai äänioikeuden. Sitä hän pääsi käyttämään heti tuoreeltaan, sillä Aikio kävi äänestämässä ennakkoon aluevaaleissa.

– En malta odottaa varsinaiseen äänestyspäivään asti. On siistiä päästä äänestämään ensimmäistä kertaa ja vielä vaaleissa, jotka järjestetään ensimmäistä kertaa, Aikio iloitsee.

Kemiläinen lukion toista luokkaa käyvää Aikio pitää erittäin tärkeänä sitä, että nuorten ääni tulee kuuluviin aluevaaleissa ja hyvinvointialueen päätöksenteossa.

– Olin viime vuonna Lapin lukiolaisissa viestintävastaavana ja tänä vuonna edunvalvontavastaavana, ja olen mainostanut aluevaaleissa äänestämistä yhdistyksen somekanavissa.

Aikio tietää, että nuorten äänestysaktiivisuus on usein matala.

– Koronan vuoksi monen nuoren mielenterveys ja terveys ovat kärsineet. Hyvinvointialue päättää näiden asoiden järjestämisestä, joten on tärkeää, että vaaleissa läpi pääsee ehdokkaita, jotka ymmärtävät nuorten tarpeita. On sama, onko ehdokas 30 vai 50, kunhan hän ajaa nuorten asiaa, Aikio toteaa.

Noora Aikio ensimmäistä kertaa äänestämässä.
Noora Aikio ensimmäistä kertaa äänestämässä.
Kuva: Taina Nuutinen-Kallio

Mitä nuoret kaipaavat?

Mistä ehdokas sitten tietää, mitä nuoret kaipaavat?

–Kannatta kysyä nuorilta, mitä me tarvitsemme ja mitkä asiat ovat meille tärkeitä.

Ja mitkä sitten ovat? Ainakin Aikion mielestä kaikilla paikkakunnilla pitää olla tarjolla terveydenhoitoa.

– Sukulaisiani asuu Ivalossa, joten toivon kyllä, että heillä on tarjolla palveluita.

Nuorten mielenterveyspalveluiden saatavuuteen Aikio kiinnittäisi erityistä huomiota.

Hyvinvointialueen yhteydessä on puhuttu paljon digipalveluista ja niiden kehittämisestä. Diginatiivi-Aikion mielipide on kuitenkin se, että digipalvelut voivat täydentää, mutteivat korvata.

– Olen käyttänyt digipalvelua kerran. Olin kipeä ja kysyin, että tarvitseeko minun mennä koronatestiin. Varmasti konsultaatiot itsestäänselvistä ja helpoista asioista voi hoitaa etänä, mutta en usko, että etänä voi saada tarpeeksi hyvää kokonaiskuvaa ihmisestä, lääketieteen opinnoista haaveileva hän pohtii.

Noora Aikion perheessä on puhuttu politiikasta aina.
Noora Aikion perheessä on puhuttu politiikasta aina.
Kuva: Taina Nuutinen-Kallio

Perheessä puhutaan politiikasta

Aikio kertoo löytäneensä tietoa hyvinvointialueesta, aluevaaleista ja sen ehdokkaista helposti. Hän etsinyt sopivia ehdokkaita netin vaalikoneiden avulla ja vertaillut eri ehdokkaiden mielipiteitä. Aikiolle ei kuitenkaan riitä pelkästään samaa ja eri mieltä -vastaukset.

– Arvostan sitä, että ehdokas perustelee mielipiteensä. Ei haittaa, vaikka ehdokas on eri mieltä kuin itse olen, kunhan hän kertoo syyt mielipiteilleen, hän tähdentää.

Noora Aikion perheessä poliitiikasta on puhuttu aina, ja Aikiota kiinnostaa poliittinen päätöksenteko.

– Viime kuntavaaleissa en saanut vielä äänestää, mutta seurasin vaaleja ja ehdokkaiden mielipiteitä aktiivisesti.

Aikion oma isäkin oli tuolloin vaaleissa ehdokkaana.

– Puhumme iskän kanssa paljon politiikasta. Jotkut mielipiteet hänen kanssaan kohtaavat, toiset taas eivät. Myös setieni kanssa saan hyviä väitteilyitä politiikasta, Aikio kertoo.

Lukiossa vaaleista, puolueista ja niiden ajamista asioista puhutaan jonkin verran. Ystäviensä kanssa Aikio keskustelee politiikasta tulee myös puhuttua.

– Olen kaveripiirini ainoa täysi-ikäinen, ja kaverit ovat olleet kiinnostuneita, olenko löytänyt sopivan ehdokkaan.

Aikio seuraa jonkin verran sosiaalisessa mediassa käytäviä poliittisia keskusteluja, mutta ei osallistu niihin itse.

– Osa heittää anonyyminä mitä sattuu random-juttuja.

Lappilaisia ehdokkaita on tullut hänellä vastaan muun muassa Facebookissa ja Instagramissa, jossa nuoriakin on mukana enemmän. Sen sijaan esimerkiksi Tiktokissa ei lappilaisia ole näkynyt. Muiden hyvinvointialueiden ehdokkaita niinkin.

Rovaniemi ja Länsi-Pohja ovat aluevaalien varmoja menestyjiä
Leena Talvensaari

Ensimmäiset aluevaalit ovat monessa mielessä suuri kysymysmerkki. Politiikan tutkija Tapio Nykänen Lapin yliopistosta löytää kuitenkin kaksi asiaa, joiden toteutumista voi pitää varmana.

– Se on selvää, että Rovaniemi ja toisaalta Kemi-Tornio saavat aluevaltuustoon paljon edustajia. Selvää on myös se, että Rovaniemen ja Kemin väliset skismat vaikuttavat äänestyskäyttäytymiseen varsinkin Länsi-Pohjan alueella.

Nykäsen mielestä kahden kaupungin ja kahden keskussairaala-alueen välinen kissanhännänveto on edelleen lappilaista todellisuutta, vaikka poliitikot ehkä ovatkin yrittäneet vaalien alla luoda kuvaa yhtenäisestä Lapista.

– Länsi-Pohjan asukkaat eivät äänestä vaaleissa vain sairaalansa kohtalosta, vaan myös siitä, missä tämän maakunnan valta on. Vaaleissa siis on myös identiteettipoliittinen ulottuvuus, Nykänen sanoo.

Tulosta ei voi ennustaa kuntavaalien pohjalta

Jos aluevaltuuston paikat keskittyvät Rovaniemen ja Länsi-Pohjan muodostamalle akselille, miten käy alueellisen edustavuuden?

Pienten syrjäkuntien kohtalo on Tapio Nykäsen mielestä hyvin epävarma. Toteutuuko kauhukuva, että ne jäävät ilman valtuutettuja, vai löytyykö niistä vetovoimaisia ehdokkaita, joille kunnan äänet keskitetään ja jotka keräävät ääniä myös kotikuntansa ulkopuolelta?

– Jos pienet kunnat jäävät ilman valtuutettuja, on ilman muuta vakavan keskustelun paikka, miten syrjäseutujen ääni kuuluu valtuustossa, Nykänen sanoo.

Myös äänten jakautumista puolueiden ja ehdokaslistojen kesken on hankala ennakoida. Keskustan menestystä ehkä uskaltaa povata, sillä se on valtapuolue Lapissa ja panostanut aluevaaleihin paljon. Vastavoimana vasemmistopuolueiden kannatus on Kemissä vahvaa.

Kuntavaalien perusteella aluevaalien tulosta ei välttämättä voi ennustaa. Yksi syy tähän on se, että viime kuntavaaleissa sitoutumattomat ryhmät menestyivät eri puolilla Lappia, mutta aluevaaleissa sitoutumattomien listalla on vain 14 ehdokasta.

– Kuntavaaleissa sitoutumattomat olivat keskisuuren puolueen kokoinen voimatekijä, mutta nyt ryhmän merkitys ei voi olla läheskään samaa luokkaa. Aluevaalien tulokseen voi kuitenkin vaikuttaa se, ohjautuuko sitoutumattomien kuntavaaleissa saama kannatus puolueille.

Edustavuuskuilu murentaa demokratiaa

Aluevaalien äänestysaktiivisuuden pelätään jäävän matalaksi, valtakunnallisesti jopa alle 40 prosentin. Alhainen äänestysprosentti tarkoittaa yleensä sitä, että ääntänsä käyttävät lähinnä vain hyväosaiset ja yhteiskunnallisesti aktiiviset ihmiset.

Tapio Nykäsen mukaan vaarana onkin ilmiö, jota kutsutaan edustavuuskuiluksi. Aluevaaleissa tämä tarkoittaa, että aluevaltuutetut eivät lainkaan edusta sitä ihmisryhmää, joka eniten tarvitsee ja käyttää sosiaali- ja terveyspalveluita.

– Tällainen murentaa demokratiaa. Moni kokee itsensä ulkopuoliseksi ja ajattelee, että siellä on eliittiporukka päättämässä asioista.

Nykänen arvioi, että koko hyvinvointialueen rakennelma aluevaltuustoineen on suurelle osalle suomalaisista vielä vieras eikä sen roolia ole hahmotettu.

– Jos ihmiset halutaan saada äänestämään, heidät pitäisi saada nyt havaitsemaan, mihin tällaista keskitason poliittista päätäntäelintä oikein tarvitaan. Mikä on se järki, joka tämän rakennelman takana on.

Äänestäjän tehtävää vaikeuttaa sekin, että puolueiden tai ehdokkaiden näkemykset eivät eroa radikaalisti toisistaan. Vain harva ehdokas uskaltaa sanoa ääneen, että ennen pitkää palvelurakenteita on pakko muuttaa, jos sote-kulut halutaan saada kuriin.

– Kun asiakysymysten kohdalla ei löydy eroja, äänestyspäätös tehdään muilla perusteilla. Silloin luultavasti äänestetään tuttua puoluetta, jonka arvot ovat itselle läheiset, Nykänen arvioi.