Kilpijärven koulu pohjoissavolaisessa Iisalmen kaupungissa oli matala, pitkänmallinen tiilirakennus. Sen länsipäässä aloitin koulutaipaleeni 80-luvun loppupuolella, ja sen itäpäähän päättyivät lapsuuteni huolettomat vuodet.
Ala-asteen loppuminen tuntui haikealta, pelottavaltakin. Kaupungin keskustassa odotti 800 oppilaan yläaste, jonka ajatteleminen pyöräytti väkisin perhosia vatsanpohjaan. Miten niin isossa koulussa löytäisi edes oikeaa luokkahuonetta?
Vanhassa koulussa kaikki oli ollut tuttua: Ahtaat luokat, joissa pulpettirivit olivat harvoin suorat.