– Mietinkin, missä täällä on Berliini, sanoi Olympiakomitean toimitusjohtaja Taina Susiluoto tullessaan toimittajaa ja kuvaajaa vastaan urheilujärjestöjen toimitalon neljännessä kerroksessa Helsingissä.
Vaikka Pitäjänmäen neuvotteluhuoneet ovat hänelle vielä osin mysteeri, kesäkuussa työnsä aloittaneen Susiluodon ajatukset Olympiakomitean roolista ovat kirkastuneet.
Liikunnallinen elämäntapa, huippu-urheilu ja seuratoiminta ovat kivijalkoja, mutta jatkossa yhä tärkeämmäksi nousee edunvalvonta, kun liikunnan rahoitus tulee veikkausvoittovarojen sijaan valtion budjetista.
– Tilanne on urheilujärjestöjen lisäksi uusi puolueille. Nekään eivät ole tottuneet käymään liikuntapoliittista keskustelua, kun sitä mietitään vaikkapa puolustusbudjetin kanssa samassa yhteydessä, Susiluoto sanoi STT:n haastattelussa.
Iso tehtäväsarka on myös koronaviruspandemian aikana harrastamisen lopettaneiden lasten ja nuorten tavoittaminen uudelleen. Kun ikäluokat muutenkin pienenevät, harrastajia ei ole varaa menettää.
– Nyt seuroilla on viimeinen hetki ojentaa kättä nuorille, jotka ovat lopettaneet. Ei ole väliä, valitsevatko he jonkin muun lajin, mutta nuorten elämää ei saa hukata siksi, että aikuiset eivät ole osanneet hoitaa pandemiaa, Susiluoto sanoi.
Urheiluarkea elävässä Susiluodon perheessä lapset kilpailevat kansainvälisellä tasolla taekwondossa. Pandemian vaikutus kilpailutoimintaan on ollut raju.
Lasten liikkuminen vaaliteemaksi
Susiluoto mieltää Olympiakomitean toimintaa ja vastuita maailmanpyörä-ajatuksella, jossa oma ja perheen harrastus voi johtaa seuratoimintaan, josta taas kasvaa huippu-urheilijoita. Toiminta perustuu pitkälti vapaaehtoistyöhön, mutta muitakin malleja pitää kehittää.
– Meidän pitää saada aikaiseksi sellainen muutos, että kaikilla kouluilla olisi koulupäivän jälkeen laadukkaita harrastusmahdollisuuksia ja välipalat. Nykyisin lapset ovat usein iltapäivät yksin kotona puhelimensa kanssa, ja seurojen harjoitukset ovat myöhään, vanhempien työpäivän jälkeen, Susiluoto sanoi.
Harrastamisen malli on nousemassa liikunnan vaaliteemaksi ensi kevään eduskuntavaaleissa. Uudistus maksaisi Susiluodon arvion mukaan 30 miljoonaa, mutta toisi moninkertaiset säästöt liikunnallisen elämäntavan ansiosta vähentyneenä sairastuvuutena.
Häirintäkohuilla tervehdyttävä voima
Susiluoto tuli Olympiakomiteaan pian kevään häirintäkohujen perään. Toimitusjohtaja arvioi, että niiden ryöpsäyttämällä laajalla keskustelulla oli tervehdyttävä voima.
– Kriisin aiheuttama oppitunti oli julkinen ja näkyvä, ja kaikille on tullut päivänselväksi, että oman toiminnan pitää kestää päivänvaloa, Susiluoto sanoi.
Kohun seurauksena Olympiakomitea on muun muassa päivittänyt kisaohjeitaan nostamalla vastuullisuusasiat kärkeen. Uudet ohjeet olivat ensi kertaa käytössä heinäkuussa nuorten olympiafestivaaleilla Slovakiassa.
– Meidän pitää kyetä olemaan esimerkki, sillä olemme liikunnan kasvot. Tässä ajassa on tärkeää, että elää omien arvojensa mukaan, Susiluoto sanoi.
Käsittelyssä olleista häirintätapauksista kesken on enää Tokion vuoden 2021 olympialaisiin liittyvä tapaus epäillystä seksuaalisesta häirinnästä yleisurheilun valmisteluleirillä. Siihenkin liittyvät selvitykset on tehty.
– Olen kutsunut osapuolet sovitteluun, Susiluoto kertoi.
Susiluoto uskoo, että suomalaiset odottavat Olympiakomitealta avoimuutta. Nopea askel kohti sitä oli laittaa hallituksen pöytäkirjat avoimiksi, ja myös edunvalvontapalaverit ovat etäyhteyksin avoimia jäsenjärjestöjen edustajille.