Kemijoki Oy haluaa minimoida vaikutuksensa luontokatoon. Luonnon monimuotoisuusohjelmamme (2022) on luonteva jatkumo työllemme luonnon ja ympäristön hyväksi ja monimuotoisuuden edistäminen on myös yksi uuden strategiamme neljästä päävalinnasta.
Toisin kuin Hannu Metso esitti (LK 11.9.), yhtiö on sitoutunut LUMO-ohjelmassaan esimerkiksi vaelluskalojen vaellusyhteyksien luomiseen Ounasjoelle ja virtavesien elinympäristökunnostuksien toteuttamiseen. Yksi vapaaehtoisista toimenpiteistämme vaelluskalakannan palauttamiseksi on Taivalkosken padon ohitusratkaisu.
Taivalkoskella on ollut 2019 lähtien käytössä hydraulinen Kalasydän-kalatie, jonka toimivuudesta on erinomaisia kokemuksia. Jätimme tammikuussa 2022 Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle lupahakemuksen Taivalkosken kalauoman rakentamisesta. Sen suunnittelussa on hyödynnetty tarkoin tutkimustieto kalojen käyttäytymisestä jokiuomassa. Tärkein kriteeri onkin ollut se, miten vaelluskalat pääsevät parhaiten ohittamaan padon.
Toivomme pääsevämme toteuttamaan kalauoman mahdollisimman pian ja edistämään tutkimukseen ja saatuihin kokemuksiin pohjautuen vaelluskalojen ylös- ja alasvaellusratkaisuja myös seuraavilla voimalaitoksilla.
On totta, että Valajaskosken juoksutuksilla voidaan vaikuttaa Kemijoen pinnan korkeuteen Rovaniemen kohdalla, mutta ainoastaan normaalitilanteessa. Tulvat ovat luontainen osa vesistöjen toimintaa varsinkin alueilla, joissa järvialtaat ja niiden virtaamavaihteluita tasaava vaikutus ovat vähäisiä. Vesistöjen säännöstely auttaa tulvien torjunnassa ja vähentää jääpatojen muodostumista.
Kemijoen tulvaa torjutaan tehokkaasti Lokan ja Porttipahdan sekä säännösteltävien järvien varastointikapasiteetin avulla. Jokivoimalaitosten varastointikapasiteetti on tulva-ajan vesimassoihin verrattuna vähäinen ja jokivoimalaitosten läpi juoksutetaan tulva-aikana vettä saman verran kuin sitä laitokselle tulee.
Tulva-aikaan Lainaan ja Valajaskosken välisessä jokiuomassa on joen virtaamaa ahdistavia kohtia kuten Ounaskoski, Rovaniemen sillat ja Pahtaja. Kapeikot ja ahtaumat nostavat joen pintaa niiden yläpuolella. Isoilla virtaamilla joen pinnankorkeus nousee erityisesti veden virtausta ahdistavien kohtien yläpuolella. Valajaskosken pinta lasketaan tulva-aikana alas tulvaluukkujen avulla. Joen ahtauden vuoksi lisäjuoksutuksilla ei voida vaikuttaa joen pintaan Rovaniemen keskustan kohdalla niin, että tulvavahinkojen syntyminen olisi kaikissa olosuhteissa estettävissä.
Mekin haluamme lisätä sähköjärjestelmän toimivuuden kannalta elintärkeän säätövoiman määrää pumppuvoiman avulla. Selvitämme parhaillaan pumppuvoimaloiden rakentamisen mahdollisuuksia ja sitä myöten Suomen energiasiirtymän ja yhteiskunnan häiriöttömän arjen turvaamista. Tästä kerromme lisää syksyn aikana.
Kirjoittaja toimii johtajana Kemijoki Oy:ssä.