Oikeusasiamiehen mukaan Oulun kaupungin rakennusvalvonta on toiminut lainvastaisesti lyhytaikaista vuokraustoimintaa koskevassa asiassa.
Ratkaisu liittyy oululaisten asunto-osakkeenomistajien viime vuonna tekemään kanteluun. Kantelijat pyysivät tutkimaan Oulun kaupungin rakennusvalvonnan toimintaa, joka koski kalustettujen huoneistojen lyhytaikaista vuokrausta, erityisesti Airbnb-alustan kautta.
Oulun rakennusvalvonta on jo kolmen vuoden ajan kohdistanut valvontatoimia erityisesti Airbnb-majoitusta tarjoaviin asunnonomistajiin. Rakennusvalvonta on muun muassa pyrkinyt selvittämään, tarjoavatko asunto-osakkeiden omistajat asuntojaan lyhytaikaiseen vuokraukseen. Vuokraustoimintaa on pyritty estämään muun muassa uhkasakoilla.
Kiistanalaisissa tapauksissa on ollut kyse useiden asunto-osakeyhtiöiden ja niiden osakkaiden harjoittamasta lyhytaikaisesta vuokraustoiminnasta, jonka rakennusvalvonta on katsonut edellyttävän käyttötarkoituksen muutosta ja rakennuslupaa.
Monta moitetta
Tiistaina antamassaan ratkaisussaan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin moittii Oulun rakennusvalvontaa ensinnäkin siitä, että sen olisi ennen toimenpiteisiin ryhtymistä pitänyt selvittää, täyttikö kantelijan toiminta lainvastaisen menettelyn kriteerit. Oikeusasiamiehen mukaan valvontatoimiin ryhtyminen olisi vaatinut kokonaisharkintaa ja oikeuskäytännön perusteiden huomioimista.
Rakennusvalvonta ei ollut myöskään tarjonnut osakkaille riittäviä ohjeita toiminnan muuttamisesta lainmukaiseksi. Viranomaisen ei katsottu vastanneen kantelijoiden esittämiin kysymyksiin riittävästi. Rakennusvalvonta oli antanut epäselviä vaatimuksia, joiden sisältöä ei pystytty tarkasti yksilöimään. Tämä johti tilanteeseen, jossa kantelijoiden oli vaikea muuttaa toimintaansa lainmukaiseksi.
Oikeusasiamiehen ratkaisussa todetaan myös, että Oulun kaupungin rakennusvalvonta on laiminlyönyt velvollisuutensa toimittaa oikeusasiamiehelle asianmukaiset tiedot laillisuusvalvontaa varten. Rakennusvalvonta toimitti pyydetyn selvityksen ja lausunnon puutteellisena. Lisäksi oikeusasiamiehen mukaan Oulun kaupungin rakennusvalvonnan vuokraustoiminnan määrittely asumisen ja majoitustoiminnan välille todettiin puutteelliseksi ja epäselväksi.
Rakennusvalvonta rinnasti tällaisen vuokraustoiminnan majoitustoimintaan ja määritteli itse sen tunnusmerkkejä, kuten kalustetut huoneistot, sähköiset lukot ja asukkaiden puuttuminen väestötietojärjestelmästä. Kantelijoiden mukaan nämä ohjeistukset olivat subjektiivisia, vailla lakiin perustuvaa pohjaa ja kohdistuivat epätasapuolisesti juuri Airbnb:n käyttäjiin. Lisäksi virkamiesten julkiset lausunnot aiheesta vaikuttivat kantelijoiden mielestä kielteisesti julkiseen mielipiteeseen ja poliittiseen päätöksentekoon.
"Paljastaa mielivaltaisen kulttuurin"
Oululainen Jukka Korpimäki on yksi oikeusasiamiehelle kantelun tehneistä. Korpimäki kertoo olevansa tyytyväinen päätökseen, joka hänen mukaansa paljastaa Oulun kaupungin rakennusvalvonnassa vallitsevan mielivaltaisen ja epäoikeudenmukaisen kulttuurin.
Korpimäki katsoo, että ratkaisu vahvistaa kantelijoiden pitkäaikaisen kritiikin oikeaksi.
– Olemme kolme vuotta tuoneet tätä esille eri foorumeissa, ja nyt nähdään, että rakennusvalvonta ei ole toiminut, kuten sen olisi pitänyt. Sen uhkasakkopäätös ja toiminnan epäoikeudenmukaisuus eivät kestä päivänvaloa.
Jukka Korpimäki pitää oikeusasiamiehen kantaa tärkeänä voittona asunto-osakkeiden omistajille.
– Tässä on meille selkeä vastaus, että rakennusvalvonta ei ole toiminut lainmukaisesti. Suunta on nyt oikea.
Myös oululainen asunnonomistaja Kai Nurmi kiittelee oikeusasiamiehen ratkaisua. Nurmi kertoo joutuneensa ensimmäisenä Oulussa rakennusvalvonnan toimien kohteeksi.
– Onhan tämä ollut raskasta ja mainehaittaakin on koitunut. Kaiken lisäksi yhteiskunnan rahoja on käytetty valtavat määrät tähän prosessiin.
Nurmi pitää oikeusasiamiehen ratkaisua merkittävänä käänteenä.
– Tämä on kaikkien kannalta erittäin hyvä ratkaisu. Toivon, että se edistää reilumpaa sääntelyä ja tasapuolista kohtelua.
Lyhytaikaisen majoituksen tarjoaminen on aiheuttanut riitoja eri puolilla Suomea viime vuosina, sillä oikeustila asian suhteen on epäselvä.
Myös oikeusasiamiehen ratkaisussa kiinnitetään huomiota siihen, että nykyinen lainsäädäntö ei selkeästi määrittele asumisen ja majoitustoiminnan rajoja. Ympäristöministeriö on parhaillaan valmistelemassa säädösmuutoksia, joiden on tarkoitus tarkentaa määritelmiä tulevaisuudessa.
Jukka Korpimäki toivoo ratkaisun edistävän lainsäädännön kehittämistä.
– On hyvä, että ratkaisu menee ministeriön työpöydälle. Nykyinen pelikenttä on todella villi.
