Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Nuot­tauk­sel­la järvet kuntoon – olisiko nyt Mol­ko­jär­ven vuoro?

Nämä särjet on nostettu järvestä nuottaamalla.
Nämä särjet on nostettu järvestä nuottaamalla.
Kuva: Mikko halvari

Lienen tietämättäni yksi parhaista kalavesien hoitajista nuoruudesta asti. Nuottaus on biologista vesiensuojelua. Fosfori poistuu järvestä kalana, sinilevät loppuvat.

Aloitin nuotta- ja rysäpyynnin Ranualla vuonna 1978. Kotijärvi oli tosi huonossa kunnossa. Aamulla näkyivät sotkan yölliset uintijäljet järvessä, sillä järvessä oli vihreä kansi päällä. Kalat kuolivat, uimaranta oli kareena kuollutta kiiskeä, särkeä, isoa lahnaa.

Järviä pidettiin kaatopaikkana. Suo-ojitus, asumisjätteet, lehmänvirtsa ja AIV-puristevedet laskettiin suoraan järveen. Entinen hyvä nuottajärvi oli rehevöitynyt, happamoitunut ja kiisken valtaama.

Vuonna.1979 paunettisaaliini oli 10 950 kiloa kiiskeä. Lisäksi rantanuotilla saatiin viisi tonnia kiiskeä rantaheinikoista. Saarijärven kokonaissaalis oli neljältä vuodelta 33 tonnia eli 113 kiloa hehtaarilta. Sen jälkeen järveen tuli isoa muikkua ja parikiloista siikaa. Järven entisöinti nuottavedeksi onnistui. Lisäksi vesi kirkastui ja järven biotyyppi muuttui karummaksi, mikä suosii arvo- ja petokaloja.

Pari vuotta sitten saimme Saarijärven kuntoon parilla hautanuottapäivällä ja piilokalan pyynnillä. Iso muikku ja ahven palasi jälleen.

Eivät kaikki järvet ole hyviä nuottajärviä, kalat eivät parveennu. Luontoa vastaan ei kannata tapella.

Perttulilta hautanuotalle ja villipeuran pyyntiin, varvanlehen aikaan merrat piilokalan pään menoksi puroihin. Näillä konsteilla järvi tulee kuntoon. Lisäksi isorysät pyyntiin jäidenlähdöstä juhannukseen tai syyspyyntiin.

Edesmenneen isäni kotijärvessä Kittilän Molkojärvessä on sinilevää (LK 7.7). Uudisasukas Jääskö, väkivahva Tuimalan äijä pieksi kemiläiset nuottamiehet sauvomella hengettömäksi Kokonhaudan apajalla. Lienevätkö nyt serkkupojat yhtä ärhäköitä puolustaessaan Molkon kiiskiä ja särkiä, jos sattuisimme poikkeamaan nuotalle Molkoon? Saalistavoite olisi 40 tonnia eli sata kiloa hehtaarille kolmessa vuodessa.

Vesipiiri voisi rahoittaa hankkeen. Löytyykö talkoohenkeä kaveriksi roskalasavottaan? Iso särki jalostukseen, kiisket kettulaan ja arvokalat uimaan tai talkooporukalle.

Kirjoittaja on ammattikalastaja.