Nuor­ta­laš­gie­la neaht­tasát­ne­gir­ji gárvvis geassit - Sam­mal­lah­ti sá­mi-suo­ma sát­ne­girj­jis ráđđá­dal­let ain

Sámegiela emeritus professor Pekka Sammallahti ránes sámi-suoma sátnegirjji leat vuovdán lohppii juo áigá.
Sámegiela emeritus professor Pekka Sammallahti ránes sámi-suoma sátnegirjji leat vuovdán lohppii juo áigá.
Kuva: Outi Paadar

Oulu universitehta Giellagas-instituhtta lea bargagoahtán dan ovdii, ahte davvisáme- ja nuortalašgielat sátnegirjjit sirdášit neattaáigái.

– Giellagassii lea juolluduvvon oahpahus- ja kulturministeriijas ruhtadeapmi daid várás, lohká hoavda Ánne-Sire Länsman.

Nuortalašgiela sátnegirji vuođđuduvvá sámegiela emeritus professor Pekka Sammallahti ja Jouni Moshnikoff čohkken suoma-nuortalašgiela sátnegirjái (1991). Jouni ja Satu Moshnikoff leaba joatkán sátnegirjebarggu.

– Neahttasátnegirjái bohtet suomagielat ohcansánit golmma geardde eanet, muitala prošeaktajođiheaddji j universitehta lektor Eino Koponen.

Neahttasátnegirji ollašuhttojuvvo ovttasbarggus Sámedikkiin ja Norgga árktalaš universitehta Sámi giellateknologiija guovddáža dutkanjoavkkuin.

– Prošeaktaruhtadeapmi bistá geasi rádjai, de jurdda lea fidnet sátnegirjji gárvvisin dassážii, lohká Koponen.

Bargit leat dál dárkkisteamen giehtačállosa vuođul ráhkaduvvon teakstafiilla ja fuolahit ahte buot 37 nuortalašgiela bustáva leat riekta.

– Boahttevuođa niehkun lea deaddilahttit materiála vel girjinge, sávvá Koponen.

Ránes sátnegirjji leat vuovdán lohppii juo áigá

Davvisámegielat sátnegirji vuođđuduvvá Sammallahti sámi-suoma sátnegirjái jagis 1989, mas leat sullii 35 000 ohcansáni.

– Lean lasihan ohcansániid ja nehttaveršuvdnii bohtet dál sullii 53 000 ohcansáni, čilge Sammallahti.

Sammallahti lea almmuhan moanaid sátnegirjjiid ja boahttevaš neahttasátnegirji lea gárvves teakstafiilan, masa lea merkejuvvon sániid kursiveremat, buoidudahttimat ja ohcansániid sátneluohkát.

– Plána lea dievasmahttit ja lasihit sániid ja mearkkašumiid neahttasátnegirjái, dadjá Sammallahti.

Sátnegirjji teknihkalaš ollašuhttima dahká Divvun -dutkanjoavku.

– Mii eat leat vel dahkan loahpalaš soahpamuša, muhto go dan fidnet ortnegii de álgá digisátnegirjji teknihkalaš ollašuhttin, lohká prošeaktajođiheaddji Sjur Nørstebø Moshagen.

Dálá dieđu mielde boahttevuođas geavaheaddjit sáhttet ohcat sániid satni.org -čujuhusa bokte.

Mikä?

Saamenkieliset sanakirjat siirtyvät digiaikaan

  • Oulun yliopiston Giellagas-instituutti on saanut opetus- ja kulttuuriministeriöltä rahoituksen saamen kielisten verkkosanakirjojen tekemiseen.
  • Jouni ja Satu Moshnikoffin käsikirjoitukseen perustuva koltansaamen verkkosanakirja valmistuu kesäksi.
  • Pekka Sammallahden saamelaissuomalaisesta verkkosanakirjan neuvottelut ovat loppusuoralla.
  • Verkkosanakirjojen teknisestä toteuttamisesta huolehtivat Norjan arktisen yliopiston Saamen kieliteknologia keskus ja Divvun tutkimusryhmä.