Nuorra po­li­tihk­ka­ris čielga oaidnu - “Suopma galgá gud­ne­jaht­tit sámiid rivt­tiid“


Anni Koivisto, Koivu-Jusse Ánne mielas okta Sámedikki deháleamos bargguin ja guovddáš politihkalaš ulbmiliin lea sámediggelága ođasmahttin.
Anni Koivisto, Koivu-Jusse Ánne mielas okta Sámedikki deháleamos bargguin ja guovddáš politihkalaš ulbmiliin lea sámediggelága ođasmahttin.
Kuva: Priváhta govva

28-jahkásaš ohcejohkalaš Anni Koivisto, Koivu-Jusse Ánne, lea vuosttas geardde mielde Sámedikki lahttun ja válljejuvvui maiddái stivrra 1. várreságajođiheaddjin.

– Mu politihkalaš karrieara álggii studeantapolitihkas.

Álggus ledjen ámmátallaskuvlla studeantagotti doaimmain, dasto studeantagottiid riikkasearvvi ságadoallin ja maŋimužžan barggus sosiálapolitihkalaš áššedovdin Suoma logahatoahppiid lihtus.

Áššiide sáhttá váikkuhit

–Mus lea álggu rájes leamaš miella leahkit mielde váikkuheame áššiide ja lean oaidnán politihkalaš barggu bokte, ahte áššiide duođai sáhttá váikkuhit, muitala Anni Koivisto.

Koivisto lea stuđeren Vaasa ámmátallaskuvllas sosiálasuorggi ja boahtteáiggis son háliidivččii bargat mánáidgárdeoahpaheaddjin.

Koivisto lea leamaš evttohassan riikkabeaivveválggain jagis 2019 sosiálademokráhtaid bellodagas. Son oaččui 882 jiena, main 133 bohte Ohcejogas, muhto ii beassan mielde riikkabeivviide. Koivisto doaibmá maiddái Ohcejoga gielddastivrra lahttun.

Deháleamos válga

– Munnje Sámediggeválga lei liikká dat deháleamos válga ja ferten leahkit duhtavaš válgabohtosiidda. Dat mearkkaša munnje hui olu ahte lean ožžon viiddis doarjaga sámi álbmogis ja olbmot leat movttiidahtán mu oassálastit sámepolitihkkii, illuda nuorra politihkar.

Anni Koivisto muitala ahte sus leat čielga politihkalaš ulbmilat ja árvvut maid son ovddida barggustis.

– Mu árvvut leat sámi árbbit, luonddu gudnejahttin, vuoiggalašvuođa ja dásseárvu. Lean mielde sámepolitihkas dan dihte ahte beasan váikkuhit ja bealuštit dáid árvvuid.

Sámediggelága ođasmahttin okta váldobargguin

Válgabajis 2020–2023 vuoruhuvvojit sámekulturlága válmmaštallan, sámesoahpamuša ratifiseren, sámiid buresbirgenbálvalusaid ovddideapmi sámeguovllus ja sámeservošiid giella- ja kulturbálvalusaid doarjun sámeguovlluid olggobealde. Dát leat ovttas nannejuvvon Sámedikki vuosttas dievasčoahkkimis.

– Okta Sámedikki deháleamos ovttaskas bargguin ja guovddáš politihkalaš ulbmilin lea sámediggelága ođasmahttin. Mu oainnu mielde sápmelaččaid iešmearridanvuoigatvuođa ferte dovddastit ja nannet sámediggelágas.

Koivu Jusse Ánne, Anni Koivisto válljejuvvui guovvamánus Sámedikki 1. várreságadoallin. Ságadoallin válljejuvvui Tuomas Aslak Juuso ja 2. várreságadoallin Leo Aikio.
Koivu Jusse Ánne, Anni Koivisto válljejuvvui guovvamánus Sámedikki 1. várreságadoallin. Ságadoallin válljejuvvui Tuomas Aslak Juuso ja 2. várreságadoallin Leo Aikio.
Kuva: Olli Miettunen

Eamiálbmotjulggaštus geatnegahttá

Dasa geatnegahttá maiddái Ovttastuvvan našuvnnaid eamiálbmotjulggaštus ja dan linnjá čielgasit bealušta ON olmmošvuoigatvuođa komitea mearrádus, mas Suoma stáhta oaččui moaitagiid sápmelaččaid vuoigatvuođain.

Dát guoská Sámedikki válgalogaldallamii gullevaš mearrádusaid maid alimus hálddahusriekti lei attán jagis 2015.

– Sápmelašmeroštallamis ferte Sámedikkis ja álbmogis leahkit mearridanváldi.

Sámekulturlága válmmastallan

Anni Koivisto, Koivu-Jusse Ánne mielas okta Sámedikki deháleamos bargguin ja guovddáš politihkalaš ulbmiliin lea sámediggelága ođasmahttin.
Anni Koivisto, Koivu-Jusse Ánne mielas okta Sámedikki deháleamos bargguin ja guovddáš politihkalaš ulbmiliin lea sámediggelága ođasmahttin.
Kuva: Priváhta govva

Koivisto lohká ahte sámiin lea vuođđolága mielde vuoigatvuohta bajásdoallat ja ovddidit iežas kultuvrra.

– Eará lágain dáid vuoigatvuođain eai leat doarvái bastán fuolahit ja máŋggat sámiid guoski áššit leat maiddái vehá hiluid háluid sierra lágaid vuolde.

Dálá dilis orru, ahte mii gártat álo čilget ja bealuštit, mii min kultuvrii gullá ja mo mii ieš háliidivččiimet dan ovddidit.

– Iežamet láhka sáhtášii buoridit dili, árvala nuorra sámediggepolitihkkár.

Sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusat ortnegii

– Suoma stáhta válmmaštallan sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusaid ođastus, man oktan váldoulbmilin lea ovttaveardásašvuođa lasiheapmi, addá vejolašvuođa bidjat maiddái sámiid bálvalusaid ortnegii.

Dálá dilis sámegielat bálvalusat eai leat doarvái oažžumis.

– Gielladáiddu lassin ámmátolbmuin galggašii leat maiddái kultuvrra dovdamuš, earenoamážit psyhkalaš dearvvašvuođa bálvalusain, muitala Koivisto.

Giella- ja kulturbálvalusat sámeguovlluid olggobealde

Ain eanet ja eanet sápmelaččat ásset sámeguovllu olggobealde.

– Lea dehálaš fuolahit, ahte juohke ovttas lea goittotge vejolašvuohta eallit sápmelaš eallima - oktavuođas min kultuvrii ja servošii, deattuha Koivisto.

Nuorella saamelaispoliitikolla selkeä kanta - “Suomen tulee kunnioittaa saamelaisten oikeuksia”

  • Utsjokelainen 28-vuotias Anni Koivisto valittiin ensimmäistä kertaa Saamelaiskäräjien hallitukseen. Hän on Utsjoen kunnanhallituksen jäsen.
  • Koivisto nimeää arvoikseen saamelaisten perinteiden kunnioittamisen, luonnon, oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon.
  • Koiviston mukaan Saamelaiskäräjien kauden 2020-23 tärkein tehtävä on saamelaiskäräjälain uudistaminen.