Kalastus: Lo­hi­ke­sä Tor­nion­joel­la on alkanut – oletko saanut von­ka­leen, lähetä meille kuva

Katso kuvat: Suur­har­joi­tuk­set toivat Lappiin uusien liit­to­lais­ten tais­te­li­joi­ta

Ylioppilaat: Katso tästä Lapin lu­kioi­den val­ko­la­kin saajat

Mainos: Lapin Kansa Digi 13,90 €/kk – tilaa tästä

Tilaajille

Nuoret puhuvat mie­len­ter­vey­den vai­vois­ta kuin edel­li­nen su­ku­pol­vi sää­ti­las­ta – diag­noo­sin tukena käy­tet­ty ma­sen­nus­ky­se­ly saa kui­ten­kin kri­tiik­kiä

Yhä käytössä oleva masennuskysely (BDI) on kehitetty jo 1960-luvulla. Nuoret kokevat, että kysely ei kerro koko totuutta, sillä jokainen voi joskus nukkua huonosti, laihtua tai olla peloissaan tulevaisuudesta.

Vielä pari vuosikymmentä sitten masennuksesta oli vähän vaarallista puhua ääneen. Jos koulussa tai työpaikalla kertoi hakevansa apua, leimautui äkkiä hulluksi. Nykyään tilanne on toinen ja nuoret tuovat masennuskokemuksia esiin ronskisti esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.

Yksi mielenterveyteen liittyvä asia ei ole muuttunut sitten 1960-luvun, nimittäin masennuskysely (BDI), jonka avulla yritetään saada selville kuinka vakavasta masennuksesta on kyse.

Ammattikorkeakoulussa sosionomiksi opiskeleva 25-vuotias Piia Lind ei osaa enää edes arvioida, kuinka monta kertaa hän on kyselyn täyttänyt. Aina uuden hoitosuhteen alkaessa hän on siihen kuitenkin kiltisti vastannut.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.