Vaikka varsinkin nuorimpien äänioikeutettujen äänestysaktiivisuus on ollut nousussa, nuoret äänestävät muita ikäryhmiä huomattavasti vähemmän. Esimerkiksi 2019 eurovaaleissa vain noin yksi neljästä alle 25-vuotiaasta äänioikeutetusta käytti ääntään.
Jos tottuu äänestämään nuoresta saakka, äänestää todennäköisesti vanhempanakin. Siksi nuorten äänestäminen on tärkeää koko demokratialle.
Toteutimme eduskuntavaalien yhteydessä nuorille kyselyn äänestyspaikoista. Nuorten mukaan äänestämistä vaikeuttivat äänestys- ja ennakkoäänestyspaikkojen sijoittelu siten, ettei niihin päässyt helposti julkisella liikenteellä sekä varsinkin kaupunkialueiden ulkopuolella pitkät jonot äänestyspisteisiin.
Äänestämistä koettiin helpottavan sijoittamalla äänestyspaikat nuorille tuttuihin kauppakeskuksiin, kirjastoihin sekä toisen asteen ja korkea-asteen kampuksille. Sen sijaan nuoret kokivat hankaliksi kunnantalot ja syrjässä sijaitsevat äänestyspisteet.
Monipuolinen viestintä äänestämisestä ja äänestyspaikoista helpottaa nuorten mukaan äänestämistä. Esimerkiksi äänestysohjeiden sekä tiedon äänestys- ja ennakkoäänestyspaikoista lisääminen katukuvassa vaalien alla näkyvien vaalijulisteiden viereen tukisi äänestyspaikkojen löytämistä.
Tulevissa presidentin- ja europarlamenttivaaleissa keskusvaalilautakunnilla on mahdollisuus huomioida nuoret äänestyspisteiden sijainteja päättäessään. Saavutettavat ja esteettömät äänestyspisteet, monipuolinen tiedotus niistä ja jonojen välttäminen äänestyspaikoilla hyödyttävät kaikkia äänestäjiä.
Kirjoittaja toimii nuorten osallisuuden asiantuntijana Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssissa.