Onnettomuudet: Mal­mi­ju­na suistui jälleen rai­teil­taan

Kuvagalleria: Pidetyn kiek­koe­ro­tuo­ma­rin ura päättyi Ro­va­nie­mel­lä

Mainos: Jakajaksi Kaleva Mediaan - tutustu ja hae tästä

Tilaajille

Na­to-Suo­mi ha­ke­mas­sa EU:sta so­ti­laal­li­sen liik­ku­vuu­den rahaa isoihin väy­lä­in­ves­toin­tei­hin – Etu­jär­jes­töt toi­vo­vat nyt nopeita liik­kei­tä

Puolustusvoimat kartoittaa parhaillaan, mitkä suomalaiset väylähankkeet soveltuisivat parhaiten EU-rahoituksen hakukohteiksi. Rahoitusta voidaan saada hankkeille, joissa on kaksoiskäyttö-potentiaalia eli jotka edistäisivät sekä sotilaallista että siviililiikkumista.

Suomella voi tuoreena Nato-jäsenenä olla erityisen hyvät mahdollisuudet sotilaallisen liikkuvuuden rahoituksen saamiseen EU:lta. Unionista osittain tuleva väylärahoitus helpottaisi tulevan hallituksen rahahuolia, sillä myös perustienpito nielee rahaa yli miljardi euroa.

Sotilaalliselle liikkuvuudelle korvamerkitty rahoitus on osa EU:n keskeisintä infrahankkeiden kehittämiseen tarkoitettua Verkkojen Eurooppa -rahoitusvälinettä (Connecting Europe Facility, CEF). Rahoitushaku on parhaillaan valmistelussa Puolustusvoimissa.

Professori Jorma Mäntynen infra-alan palveluyhtiö Destialta kertoo, että nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa erityisesti Ruotsin ja laajemmin lännen merkitys Suomen huoltovarmuudelle ja kriisinkestävyydelle korostuu.

– Suomi–Ruotsi-yhteys on nyt tosi tärkeä, strategiset liikennejärjestelmät -osaamisaluetta Destiassa johtava Mäntynen sanoo.

Sotilaallisen liikkuvuuden rahoitusta voidaan myöntää hankkeille, jotka parantavat sekä sotilaallista liikkuvuutta että siviili-infrastruktuuria Euroopan laajuisella TENT-T -liikenneverkolla.

Haluatko lukea tämän jutun?

Tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita

Rajaton lukuoikeus verkkosivuilla ja sovelluksessa Näköislehdet (ma-la) ja arkisto Galleriat, videot ja live-lähetykset Podcastit Päivittäiset uutiset sähköpostiisi