Huhtikuun 4. päivä 2023 piirtyy pysyvästi Suomen historiaan. Tuolloin siniristilippu nousi seremoniallisesti salkoon Naton päämajan edustalla Brysselissä merkiksi siitä, että maamme on Pohjois-Atlantin puolustusliiton täysivaltainen jäsen. Samalla Suomesta tuli ainoa Pohjoismaa, joka kuuluu Naton lisäksi Euroopan Unioniin (EU) ja Euroopan raha- ja talousliittoon (EMU).
Nato-jäsenyyden myötä 1990-luvulla alkanut lännettymisprosessimme on saavuttanut kliimaksinsa. Entisestä yya-Suomesta on kehittynyt kolmessa vuosikymmenessä Pohjoismaiden länsiliittoutunein maa ja suvereeni valtio, joka voi valita itse sen, mihin se haluaa kuulua ja mihin ei.
Läheskään aina näin ei ole ollut. Toisen maailmansodan jälkeen Suomi oli osa Neuvostoliiton etupiiriä. Itänaapuri ohjaili tekemisiämme ja puuttui asioihimme aina, kun epäili lännettymistämme.
Virallisesti Suomi oli puolueeton maa, mutta todellisuudessa pitkälle Neuvostoliiton talutusnuorassa. Puolueettomuutemme rajat oli kirjattu ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimukseen (yya), jota voidaan pitää jonkinlaisena suomettuneisuuden käsikirjana.
Suomen ulkopolitiikan muutos – eurooppalaistuminen – pääsi vauhtiin 1991, kun kommunistinen Neuvostoliitto kaatui ja kylmä sota päättyi. Pian sen jälkeen Suomi luopui yya-sopimuksesta ja "puolueettomuudestaan".
Päätös hakea EU:n jäsenyyttä oli keskeinen osa uutta ulkopoliittista linjavalintaa. Jäsenyys toteutui 1995. Pian Suomi liittyi myös EMU:iin, vaihtoi markkansa euroon ja alkoi lähentyä Natoa.
Puolueettomuudesta ja sotilaallisesta liittoutumattomuudesta on jäljellä enää muisto, jota aika ei toivon mukaan kultaa. Elämä pelolla johdetun Neuvostoliiton naapurina oli jatkuvaa tasapainoilua idän ja lännen välissä, vaikka valtaosa suomalaisista koki olevansa osa länttä. Virallinen Suomi joutui kumartamaan koko ajan itään päin pitääkseen "suuren ja mahtavan" tyytyväisenä.
Putinin Venäjä muistuttaa monella tapaa Neuvostoliittoa. Brutaali hyökkäys Ukrainaan avasi lopullisesti suomalaisten silmät näkemään itänaapurin aggressiivisen arvaamattomuuden – lopputulos on nähtävillä Naton päämajan pihamaan lippurivistössä.
Venäjä on maailmanrauhan pahin uhka ja suurimmassa vaarassa ovat sen naapurivaltiot. Tämä on tiedostettu Suomessa aina, mistä kertoo se, että maamme on yksi harvoista Euroopan valtioista, joka ei ole tinkinyt puolustusmenoistaan kylmän sodan päättymisen jälkeen. Tästä on kiittäminen paitsi Puolustusvoimia myös kaukaa viisaita päättäjiämme.
On aika hyvästellä suomettuneisuuden ajan rippeet. Edessä on uusi aika. Suomi on sotilaallisesti liittoutunut Nato-maa ja pysyvästi osa demokraattista länttä.
P.S.
Sote-uudistus on ollut voimassa vasta reilut kolme kuukautta, mutta kansan usko uudistukseen horjuu jo pahasti. Puolet suomalaisista arvioi sote-palveluiden tasavertaisuuden ja saatavuuden heikkenevän, ja lähes yhtä moni epäilee uudistuksen mahdollisuuksia hillitä sote-kustannuksia. Palveluidensa huononemista pelkää kaksi viidestä ja vain yksi viidestä suhtautuu uudistukseen edes joten kuten myönteisesti (KAKS:n tutkimus). Katseet kääntyvät sote-uudistuksen toteuttamisesta vastaaviin hyvinvointialueisiin – kansa odottaa niiltä ihmeitä.