Onnettomuudet: Mal­mi­ju­na suistui jälleen rai­teil­taan

Kuvagalleria: Pidetyn kiek­ko­ero­tuo­ma­rin ura päättyi Ro­va­nie­mel­lä

Mainos: Jakajaksi Kaleva Mediaan - tutustu ja hae tästä

Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Nä­kö­kul­ma: Vie­ras­la­jien tor­jun­ta on tärkeää luonnon mo­ni­muo­toi­suu­den yl­lä­pi­tä­mi­sek­si

Kirjoittaja pitää komealupiinin ja muiden vieraslajien torjuntaa tärkeänä, koska ne syövät elinpaikkoja paikallisilta lajeilta ja köyhdyttävät luonnon monimuotoisuutta.
Kirjoittaja pitää komealupiinin ja muiden vieraslajien torjuntaa tärkeänä, koska ne syövät elinpaikkoja paikallisilta lajeilta ja köyhdyttävät luonnon monimuotoisuutta.
Kuva: Anna Muotka

Haitalliset vieraslajit, erityisesti haitalliset vieraskasvilajit, jakavat mielipiteitä. Niistä ja niiden vaikutuksesta luontoon ei puhuta turhaan, sillä lajit ovat uhka koko Suomen luonnolle. Näiden kasvilajien vaikutus näkyy myös täällä pohjoisessa. Vaikka kasveja on kasvatettu historian aikana erilaisissa paikoissa puutarhoista pelloille, on niiden haittavaikutuksiin vihdoin herätty.

Pohjoisen Suomen luonto on tottunut karuihin olosuhteisiin niin sään kuin maaperän koostumuksen puolesta. Esimerkiksi komealupiini rehevöittää maaperää tehokkaasti juurinystyröidensä avulla lisäten typpeä, joka luo monenlaisia ongelmia ympäristöllemme. Nykyisin jo harvinaistuneet keto- ja niittykukat ovat tottuneet karuun maaperään, jolloin typpeä tuottava komealupiini syrjäyttää lajien elinpaikkoja entisestään.

Lisäksi komealupiini sisältää lupaniini-nimistä myrkkyä, jonka on havaittu mahdollisesti heikentävän kimalaisten lisääntymistä. Tämä voi näkyä marjasatojen heikkenemisenä. Kasvi ei myöskään kelpaa päiväperhosille ravinnoksi, ja sen on havaittu vähentävän kasvualueellaan hyönteisten kokonaismäärää.

Monetkaan haitalliset vieraskasvilajit eivät ole kranttuja kasvupaikoiltaan. Komealupiini valloittaa karujakin tienvarsia tehokkaasti, kasvaa kuivilla mäntykankailla ja myös rehevämmillä paikoilla.

Myös kurtturuusu on haitallinen vieraskasvilaji. Se on alun perin kotoisin Itä-Aasiasta, missä se kasvaa muun muassa hiekkarannoilla. Ongelmallisen kasvista tekee se, että se leviää tehokkaasti niin siemenestä kuin juurakostaan muodostaen sopivilla kasvupaikoilla läpitunkemattoman alueen, jonka sisällä ei kasva pahemmin muita lajeja.

Haitallisten vieraskasvilajien torjunta on tärkeää, koska näillä kasveilla ei ole luontaisia tuholaisia, joten ne leviävät tehokkaasti. Yleistä näille kasveille on se, että ne kasvattavat laajoja esiintymiä, joiden alla muu kasvusto ei pärjää. Ne myös vaikuttavat negatiivisesti muihin eliöihin. Lajien aiheuttamat ongelmat ovat tosia, eikä niitä turhaan ohjata lainsäädännön avulla ja niiden haitoista puhuta laajasti.

Osa voi kuvitella, etteivät haitalliset vieraskasvilajit selviä pohjoisen karuissa olosuhteissa, mutta se on väärä uskomus. Lajit pärjäävät pohjoisessa, ja ilmaston lämpeneminen edistää lajien levittäytymistä yhä pohjoisemmaksi. Se myös luo tilaa uusille haitallisille lajeille tulevaisuudessa.

Haitallisten vieraslajien, niin eliöiden kuin kasvien, torjunta on tärkeää työtä luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi, jotta meistä jokainen voi tulevaisuudessakin nauttia esimerkiksi tienvarsien monimuotoisesta lajistosta kasveineen ja pörriäisineen. Eikä niin, että haitalliset vieraskasvilajit valloittavat alueita luoden monokulttuuria ja aiheuttaen muita ympäristöongelmia.

Kirjoittaja on Pidä Lappi Siistinä ry:n hankevetäjä hankkeessa "Länsi-Lapin ja Rovaniemen haitallisten vieraskasvien torjuntahanke 2022–2024".