Mietintö koskee Haaviston virkatoimien laillisuutta al Holin -leirin suomalaisten kotiutusjupakassa. Mietinnössä valiokunta esittää eduskunnan täysistunnolle, onko asiassa tarpeen nostaa syyte vai ei.
Haavistoa on epäilty joko virka-aseman väärinkäytöstä tai virkavelvollisuuden rikkomisesta. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Keskusrikospoliisi on epäillyt häntä lisäksi yhteistoimintavelvoitteen rikkomisesta.
Opposition kymmenen kansanedustajan vuosi sitten perustuslakivaliokunnalle tekemä muistutus käsitti useita asiakohtia. Niistä valiokunnan esitutkintapyyntö koski ainoastaan Haaviston menettelyä konsulipäällikkö Pasi Tuomisen virkajärjestelyissä.
Tuominen oli ollut viime vuoden syksyllä Haaviston kanssa eri mieltä suomalaisten Isis-lasten kotiuttamisesta Syyrian al Holin -pakolaisleiriltä. Hän katsoi, ettei pelkkä konsulipalvelulaki anna mahdollisuuksia ryhtyä asiassa toimenpiteisiin, koska valtioneuvosto ei ollut tehnyt asiassa päätöstä.
Haavisto otti tämän takia Tuomiselta pois al Holiin liittyvät tehtävät. Esitutkinta koski sitä, miksi Haavisto oli vielä tämän jälkeen antanut ulkoministeriön virkamiesjohdolle valmisteltavaksi määräyksen Tuomisen siirtämisestä pois konsulipäällikön tehtävistä.
– Käytettiin muun muassa sellaista sanaa kuin kosto, perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.) sanoi helmikuussa, kun hän perusteli esitutkintapyyntöä toimittajille eduskunnassa.
Hän totesi silloin, että ministerin ja konsulipäällikön erimielisyys al Holin asian hoidossa ei täytä kriteeriä siitä, että virkamies voidaan siirtää toisiin tehtäviin.
Vanhasen tapaus voi palautua mieleen
Syytekynnys on kuitenkin korkea, sillä pelkkä huolimattomuus viranhoidossa ei riitä. Syyte valtioneuvoston jäsentä vastaan voidaan nostaa vain, jos tämä tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta on olennaisesti rikkonut ministerin tehtävään kuuluvat velvollisuutensa tai menetellyt muutoin virkatoimessaan selvästi lainvastaisesti.
Vaikka syytettä ei tulisi, valiokunnan on mahdollista moittia mietinnössä Haaviston menettelyä joko lievästi tai vahvemmin. Silloin tapaus rinnastuisi siihen, kun perustuslakivaliokunta oli vuonna 2011 selvittänyt pääministerin paikalta eronneen Matti Vanhasen (kesk.) menettelyä Nuorisosäätiön vaaliraha-asiassa.
Vanhanen oli esteellisenä osallistunut Raha-automaattiyhdistyksen avustusten myöntämiseen Nuorisosäätiölle, vaikka oli saanut siltä aiemmin vaalitukea.
Vanhasenkin tapauksessa suoritettiin esitutkinta. Perustuslakivaliokunta totesi hänen rikkoneen tuottamuksellisesti virkavelvollisuuttaan. Kyse ei kuitenkaan ollut törkeästä huolimattomuudesta, minkä takia syytettä valtakunnanoikeudessa ei nostettu.
Vanhanen oli hyvissä ajoin ennen perustuslakivaliokunnan käsittelyä vapaaehtoisesti luopunut pääministerin ja keskustan puheenjohtajan tehtävistä.
Haavisto on sen sijaan jatkanut ulkoministerinä rikosepäilyistä huolimatta. Jos perustuslakivaliokunta esittäisi syytteen nostamista, hän joutuisi jättämään ministerin paikkansa.
Mikäli seurauksena olisivat pelkät moitteet, Haaviston jatko riippuisi paitsi hänen omista jatkohaluistaan myös hallituskumppaneiden luottamuksesta.
Poliittisen luottamuksen toimistaan al Holin -leirin suomalaisten kotiuttamisessa Haavisto sai viime vuoden joulukuussa eduskunnan epäluottamusäänestyksessä. Jatkuuko hallituskumppanien luottamus, riippuisi siitä, mitä kaikkea perustuslakivaliokunnan papereista paljastuu.
Rikosepäilyt kuitenkin päättyisivät siihen, jos syytekynnys ei valiokunnan mielestä ylittyisi ja täysistunto yhtyisi näkemykseen.
aki.taponen@lannenmedia.fi