Haastattelin hiljattain valmiuslain valmistelusta vastannutta entistä oikeusministeriä Tuija Braxia (vihr.). Hän nosti Lännen Median haastattelussa (8.4.) esille sen, että kun hallituksesta on arvosteltu valmiuslakia liian jäykäksi ja puutteelliseksi, kysymys on ollut siitä, ettei ole aina löydetty oikeaa työkalua.
Brax muistutti, että samassa yhteydessä kun valmiuslaki säädettiin, muutettiin myös perustuslain 23. pykälää. Sen perusteella voidaan poikkeusolojen toteamisen jälkeen hyvin nopeasti saada eduskunnasta läpi uutta lainsäädäntöä, jolla voidaan puuttua kriisin aikana perusoikeuksiin.
Tällä perusteella koronakriisin aikana säädettiin ravintolat sulkenut laki, kun siihen ei löytynyt valmiuslain perusteella mahdollisuutta.
Kun Sanna Marinin (sd.) hallitus tällä viikolla kertoi Uudenmaan eristyksen päättymisestä, hallitus meni juridiikan taakse. Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) jopa sanoi, ettei sulun lopettaminen ollut mielipidekysymys, kun oikeudelliset perusteet sulun jatkamiseen olivat kadonneet.
Selitys nieltiin yllättävän helposti, vaikka hallitus olisi yhtä hyvin halutessaan voinut löytää edellytykset Uudenmaan sulun jatkamiselle.
Hallitus haki perusteet sulun lopettamiseksi perustuslakivaliokunnan sulkuasetuksesta antamasta mietinnöstä. Valiokunta oli korostanut, että valmiuslain perusteella annettu liikkumisrajoitus pitää kumota, kun epidemiatilanne on muuttunut niin, ettei oikeudellisia perusteita rajoitukselle enää ole.
Tämän hallitus päätteli itse oikeuskanslerilta, sosiaali- ja terveysministeriltä sekä THL:ltä hankkimiensa lausuntojen perusteella.
Hallituksen ulkopuolisia riippumattomia valtiosääntöasiantuntijoita se ei kiireen takia kuullut, puhumattakaan siitä, että olisi tuonut purkuasetuksen perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi. Sitä kun ei vaadita.
Tampereen yliopiston julkisoikeuden apulaisprofessori Pauli Rautiainen sanoi Ylen haastattelussa (16.4.), ettei kysymys Uudenmaan sulun purkamisesta ollut niin mustavalkoinen kuin ministerit antoivat ymmärtää. Poikkeustoimien pelivaraa ei hänen mielestään kerrottu avoimesti kansalle.
Rautiaisen mukaan perustuslakivaliokunnan lausuntoihin oli viitattu valikoivasti. Itä-Suomen yliopiston oikeustieteen professori Asko Uoti muistutti Ilta-Sanomissa (13.4), että eduskunta tulkitsi sulkutoimet hyväksyessään perustuslaissa mainitun oikeuden elämään tärkeämmäksi kuin liikkumisen vapauden.
Mielenkiintoisinta on, että sekä Rautiainen että Uoti huomauttavat Uudenmaan sulun purkamista koskevassa Ylen haastattelussa (16.4.), että hallituksella olisi ollut koronatoimissa käytettävissään sama täsmälainsäädännön mahdolliseksi tekevä työkalu, johon Tuija Brax viittasi.
Hallitus ei halunnut sitä työkalua käyttää, vaan käytti Uudenmaan sulussa kankeaksi haukkumaansa valmiuslakia. Sen kankeudesta se löysi helposti perustelut myös sulun lopettamiseen ja sai myytyä sulun lopettamisen turhan helposti kansalaisille.
Kirjoittaja on Lännen Median politiikan toimittaja.