Lisäbudjetin runkona on kuntamiljardi, jota on kunnissa odotettu jo kuumeisesti. Hallitus lupasi miljardin kokoluokkaa olevan paketin kunnille kevään kehysriihessä.
Koronapandemia on kiristänyt kuntien jo ennestään huonoa taloustilannetta. Verokertymät ja kuntien saaman maksutulot vähenevät ja erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon menot lisääntyvät. Kunnat ovat jo ajautuneet lomauttamaan työntekijöitään. Koronavirus tuo vaikeuksia jopa vakavaraisen Helsingin talouteen muista kunnista ja kaupungeista puhumattakaan.
Valtio lupasi huhtikuun kehysriihessä korvata suoraan sairaanhoitopiireille koronakriisin aiheuttamat lisäkustannukset valtionavustuksella. Lisäksi päätettiin korottaa kuntien yhteisöveron jako-osuutta määräaikaisesti vuodelle 2020. Myös peruspalvelujen valtionosuutta ja kuntien harkinnanvaraista valtionosuutta korotetaan määräajaksi loppuvuodelle 2020.
Valtio vastaa kuntien hätähuutoon, mutta selvää on, että kuntamiljardi ei riitä vielä mihinkään. Kuntien ahdinkoon joudutaan palaamaan syksyn tullen, ja myös kunnissa vyötä joudutaan kiristämään.
Väylärahaa elinkeinoelämän investointeja tukemaan
Hallitus on valmistellut talouden nopeaa elpymistä tukevia toimia neljänteen lisätalousarvioon. Elvytysrahojen pitää olla nopeavaikutteisia, joten nyt ensi vaiheessa kyseessä on väylä- ja liikenneinvestoinnit, joita voidaan toteuttaa heti sekä työllistävät korjaus- ja kunnostusinvestoinnit.
Elinkeinoelämä on arvioinut, että pieniä tie- ja rataverkon perusparannushankkeita olisi noin 400 miljoonan euron arvosta nopeasti käynnistettävissä. Perusparannukset esimerkiksi siltoihin edistäisivät pitkien rekkojen yleistymistä ja kuljetusten kustannustehokkuutta.
Metsä Group rakentaa Raumalle Suomen suurinta sahaa ja suunnittelee Kemiin 1,5 miljardin euron biotuotetehdasta. Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehtaan investointia tuettiin aikanaan väyläinvestoinneilla. Myös uusille hankkeille väylärahat olisivat tervetulleita.
Korjaus- ja kunnostusinvestointirahat painottunevat muun muassa energiaremontteihin eli fossiilisista polttoaineista luopumisen tukemiseen lämmityksessä.
Jälleenrakennusta pohditaan iltakoulussa
Myös pidemmän ajan jälleenrakennus on hallituksen työlistalla ensi viikolla. Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäen johtaman jälleenrakennustyöryhmän raportin toinen osa luovutetaan hallitukselle maanantaina.
Raportti ei listaa konkreettisia elvytyshankkeita, mutta tuo muun muassa digitaalisuuteen ja ilmastoon liittyviä näkökulmia hallituksen pohdittavaksi. Esillä on myös rakenteellisten uudistusten tarpeellisuus. Työelämäprofessori Vesa Vihriälän työryhmä listasi jo lukuisia konkreettisia keinoja talouden hoitoon. Listassa oli muun muassa eläkeputken lyhentäminen, paikallinen sopiminen ja korkeakoulujen lukukausimaksut.
Hallituksella on maanantaina iltakoulu jälleenrakennusraportista. Jatkosuunnitelmia linjataan kesäkuun puolivälissä.