Rovaniemen marttayhdistys on perustettu tammikuussa 1919. Meillä oli tarkoitus juhlia 100-vuotiasta yhdistystämme jo vuonna 2019, mutta korona laittoi esteitä. Nyt toukokuussa pidimme aidot syntymäpäiväjuhlat.
Aloitetaanpa alusta. Marttaliitto oli jo perustettu, ja sen toiminta oli hyvällä mallilla. Puutarhaneuvoja Tyyne Nuotio puhui ystävilleen marttatoiminnasta ja sen tarpeellisuudesta. Syksyllä 1918 asiaa valmisteltiin Rantavitikalla, ja tammikuussa 1919 päätettiin perustaa marttayhdistys Rovaniemen kirkonkylään.
Asialla olivat Maria Torkkola Ylikylästä ja Maija Kuusiniemi Pullinpuolelta. Perustamiskokous pidettiin Pullinpuolella Ylipullin pirtissä, ja mukana oli runsas joukko asiasta kiinnostuneita naisia. Näin alkoi Rovaniemen ja Lapin läänin marttatoiminta. Jäseniä yhdistykseen kertyi liki 190.
Marttatyö painottui kasvitarhojen perustamiseen, niiden hoitoon ja saatujen vihannesten ja juuresten hyötykäyttöön, käsitöihin ja asioiden hoitamiseen taloudellisesti, käytännössä ja hygieenisesti. Marttailtoja pidettiin talojen pirteissä.
Yksi erityinen piirre kuitenkin oli. Ensin talojen isännät vastustivat marttatoimintaa. He sanoivatkin vaimoilleen, että "voit nyt mennä marttailtaan, mutta älä ota sitä tavaksi". Heidän suhtautumisensa muuttui kuitenkin pian.
Nykyisin marttatoiminnassa on myös miesjäseniä. Rovaniemen marttayhdistyksessäkin on tänä päivänä viisi marttia.
Alkuvuosikymmenien aikana pidettiin lukuisia kursseja, eniten ruuanlaitto- ja käsityökursseja. Oli myös patja- ja vuodevaate-, keitto- ja säilöntä-, komposti-, morsius-, vanhasta uutta -, tallukka-, puukenkä-, saippuankeitto-, pärekori-, pellavanloukutus-, himmelinteko-, kudonta- ja ompelukursseja.
Marttatoiminnassa oli merkittävä osa neuvojien työllä. He antoivat neuvonsa, pitivät kursseja, opastivat arjen toiminnoissa ja veivät martta-aatetta syrjäisemmillekin seuduille. Marttatoiminta tähtäsi kotien hyvinvointiin.
Vuodesta 1931 neljäkymmentäluvun lopulle martat valmistivat kapalokääröjä ja lasten vaatteita. Niitä jaettiin tarvitseville äideille ja perheille. Sotavuosina martat pistivät puikot heilumaan ja lähettivät sukkia ja käsineitä rintamalle. Martat pesivät Suomen armeijan pyykkiä, ja joulupaketteja lähetettiin tuntemattomille sotilaille.
Rovaniemen martat kävivät viisaasti talo- ja tonttikauppaa. Niiden jälkeen omistettiin Kaartokadulta kerhohuone Marttatupa ja lisäksi yksiö. Tupaantuliaiset vietettiin lokakuussa 1974.
Vuonna 1962 Rovaniemen martoista erottuivat Karvonrannan, Ounasvaaran ja Pappilantien martat omiksi yhdistyksikseen. Nykyisin Rovaniemen alueella on 18 eri yhdistystä.
Martat ovat aina olleet ahkeria ja aikaansaavia, ja heidän työnsä on ollut näkyvää ja tarpeellista. Marttatyö on monessa asiassa mukana olemista, vanhan kunnioittamista ja uuden luomista. Marttatyölle tulee edelleenkin löytymään paikka merkittävänä yhteiskunnallisena vapaaehtoistoimintana.
Kirjoittaja on Rovaniemen marttayhdistyksen puheenjohtaja.