Myk­kä­nen Lin­ti­läl­le: "Ur­heas­ti yri­tät­te puo­lus­taa hal­li­tus­tan­ne, mutta vähissä olivat konk­reet­ti­set vas­tauk­set"

Eduskunnan välikysymyskeskustelussa kokoomuksen ryhmäpuheenjohtaja Kai Mykkänen muisti aluksi Kuopion Hermannin kauppakeskuksen välikohtauksen uhreja ja omaisia sekä antoi tukensa viranomaisille ja hallitukselle tulevissa toimissa.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen ihmetteli onko hallituksen tahto SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan taskussa.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen ihmetteli onko hallituksen tahto SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan taskussa.

Eduskunta käsittelee tänään Antti Rinteen (sd.) hallituksen ensimmäistä välikysymystä. Kokoomuksen ja Liike Nytin allekirjoittamassa välikysymyksessä arvostellaan Rinteen hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikkaa.

Välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja ja epäluottamuslauseen esittäjä Kai Mykkänen muistutti, että jos taloutta hoidetaan huonosti, sen kokevat nahoissaan kipeimmin he, jotka ovat yhteiskunnan tuen varassa eniten. Vahva valtiontalous on köyhän paras turva.

– Rahaa on helppo jakaa, sen olemme taas nähneet. Mutta rahoituksen todellinen järjestäminen on eri asia kuin huoleton jakaminen. Valtiontaloutta ei perusteta tuulentuville, vaan ainoastaan työpaikkojen varaan. Sen varaan, että riittävän moni tekee työtä, jolla kassaan saadaan riittävä määrä veroeuroja. Ja riittävän moni voi elää työllään joutumatta elämään tukien varassa.

Mykkänen muistutti myös eilen julkaistusta uudesta väestöennusteesta. Nyt Mykkäsen mukaan viimeistään pitäisi herätä siihen, että tulevina vuosikymmeninä hyvinvoinnin pelastamiseksi tarvitaan kaikkien työpanos.

Konkreettiset vastaukset vähissä

Mykkäsen mukaan valtiovarainministeri Mika Lintilän (kesk.) vastauksessa välikysymykseen konkreettiset vastaukset olivat vähissä.

– Kysyn siis edelleen: kuinka paljon enemmän hallitus lisää pysyviä menoja kuin pysyviä tuloja ensi vuoden budjetissa? Lupasitte, että näin ei toimita ollenkaan: pysyviä menoja ei lisätä ilman todennettua tietoa pysyvistä tuloista. Nyt olisi hyvä saada selkeä ja suorasanainen vastaus siihen, kuinka suuri ero on alkuperäisten puheidenne ja todellisuuden välillä.

Mykkänen penäsi, että onko vastuullista lisätä valtion pysyviä menoja tietoisena siitä, että niistä pääosa joudutaan lähivuosina perumaan, jos hallitus ei pysty päättämään riittävistä työllisyystoimista.

Mykkänen sanoi, että maa tarvitsee viimein sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen, mutta se loistaa poissaolollaan hallituksen työpöydältä.

– Miten selitätte työttömyysloukkuun juuttuneelle sen, että nostitte kädet pystyyn sosiaaliturvan kokonaisuudistuksessa?

Mykkänen sanoi pelkäävänsä, että pääministeri Rinne veti maton myös tämän uudistuksen alta viimeistään sosialidemokraattisen puolueen satavuotisjuhlissa. Siellä hän sanoi, että työttömyysturvan uudistaminen on ”nakitettu” työmarkkinajärjestöille, eikä hänellä ole aietta mestaroida aiheessa.

Mykkänen muistutti myös, että usein työpaikoilla tiedetään parhaiten miten asiat voidaan sovitella, mutta paikallinen sopiminen ei vaan vasemmistovetoiselle hallitukselle maistu.

Mykkänen kehotti hallitusta tarttumaan koulutettujen työntekijäjärjestö Akavan tuoreeseen ehdotukseen ansiosidonnaisen porrastamiseksi.

– Joutuu kysymään, onko hallituksen tahto kokonaan SAK:n ja sen puheenjohtaja Jarkko Elorannan taskussa, kun tämäkin keino on hallitukselle poliittisesti mahdoton.

Hallitus etenee uudistuksissaan

Valtiovarainministeri Mika Lintilän (kesk.) mukaan hallitus etenee uudistuksissaan täsmälleen aikataulussa kohti työllisyystavoitetta ja julkisen talouden tasapainoa.

Lintilä vastasi eduskunnassa Kokoomuksen ja Liike Nytin talous- ja työllisyysaiheiseen välikysymykseen, vaikka myös pääministeri Antti Rinne (sd.) on istunnossa paikalla. Rinne oli vielä eilen illalla Unkarissa tapaamassa maan pääministeriä Viktor Orbánia.

Lintilän mukaan hallituksella on ensi vuoden syksynä kasassa valtiovarainministeriön todentamana päätösperäisesti 30 000 hengellä työllisyyttä kasvattavat toimenpiteet.

– Arvioimme tämän jälkeen työllisyyden kehitystä jatkuvasti. Jos näyttää siltä, ettei tavoitetta saavuteta, hallitus toimii määrätietoisesti tavoitteen saavuttamiseksi.

Välikysymyksen väittämä työn verotuksen kiristymisestä ensi vuonna johtuu Lintilän mukaan palkan sivukulujen korotuksesta, jossa on kyse työmarkkinajärjestöjen ratkaisusta.

– Onko valtio kokoomuksen mielestä velvollinen lähtemään maksumieheksi työmarkkinajärjestöjen sopimille maksumuutoksille? Tällainen kehitys johtaisi lopulta tasaveron kaltaiseen järjestelmään.

Lintilän mukaan budjettiesitys kasvattaa käytettävissä olevia tuloja noin 70 prosentilla suomalaisia.

Hallituksen luottamuksesta äänestetään perjantaina.

Ilmoita asiavirheestä