Fakta eli tosi on se, että luonnontilainen, veden kyllästämä suo tuottaa suokaasua eli metaania. Sellaiselta suolta on mahdollisuus saada hyvä sato herkullisia suomarjoja, kuten hillaa.
Tiedän kokemuksesta, että marjasato lisääntyy suohon kaivettujen ojien penkoilla. Suon kuivattaminen on todella ympäristöteko. Sillä saadaan suokaasun kehittyminen estettyä.
Faktaa on, että kuivatetun suon turpeeseen pääsee ilmaa ja turve alkaa ”palaa” hyvin hitaasti. Palamisesta syntyy hiilidioksidia, joka on hieman ilmaa raskaampaa. Siten se ei nouse ylös ilmakehään kuten metaani.
Järkevä maanomistaja myy turpeen energiaksi. Jäljelle jäävään turvepeltoon istutetaan puustoa tai pensaita. Puista saadaan vuosikymmenien mittaan aluksi selluloosaa ja lopulta tukkeina rakennusmateriaaleja. Suosta noussut hiilidioksidi on nyt puun rakenteen osana.
Nopeampi kierto saadaan aikaan energiapensailla. Ne kasvavat vuosittain korjuukypsiksi, mutta eivät tuota sahatavaraa. Tästä seuraa fakta, että suon metsittäminen on ekonomisin ja ekologisin vaihtoehto.
Kirjoittaja on geologi.