Muusikko Jussi Raittinen kuoli tiistaina 80-vuotiaana Helsingissä pitkään jatkuneen sairauden uuvuttamana. Asiasta kerrottiin Raittisen virallisella Facebook-sivulla keskiviikkona.
Raittinen tunnetaan muun muassa The Boys -yhtyeestä, jonka hän perusti veljensä Eero Raittisen kanssa vuonna 1964. The Boys jatkoi keikkailuaan vielä 2020-luvulla.
Raittinen voitti vuonna 1974 Syksyn sävel -kilpailun K. W. Blomqvistin säveltämällä ja sanoittamalla kappaleella Metsämökin tonttu. Vetävästi svengaava kappale muodostui yhdeksi 1970-luvun suosituimmista lastenlauluista.
Raittisen johdolla The Boysista muodostui suomalaisten popmuusikkojen epävirallinen korkeakoulu, jonka riveissä on esiintynyt kymmeniä muusikoita. Yhtye huokui tyylien moninaisuutta.
– Kaikenlaista on vedetty: rockia, kantria, rhythm & bluesia, rautalankaa. Oli meillä proge-Boyskin, Raittinen naurahti STT:lle antamassaan 70-vuotishaastattelussa vuonna 2013.
Rock'n'roll kolahti jo 50-luvulla
Raittinen syntyi Helsingissä vuonna 1943 kulttuurihenkiseen ja yhteiskunnallisesti aktiiviseen perheeseen. Rockista jo 1950-luvulla innostuneen Raittisen ensimmäinen levyostos oli vuonna 1959 hankittu Elvis Presleyn Golden Records -kokoelma.
Jussin ja Eeron ensilevytys Banjo Boy ilmestyi vuonna 1960, mutta se ei vielä edustanut veljesten diggailemaa rockia. The Boysin vuonna 1965 esikoisalbumi Numero 1 noudatteli enemmän veljesten omaa musiikkimakua. Albumi on ensimmäinen suomalaisen rockbändin tekemä LP-levy.
Raittinen oli ensimmäisiä rockartisteja, jotka nousivat musiikkialan monipuolisiksi ammattilaisiksi. Raittisen laaja-alaiseen levytuotantoon kuuluu rockin ohella myös lastenmusiikkia, työväenlauluja ja Helsingin slangilla laulettuja kappaleita.
Esiintyvän taiteilijan työt veivät Raittisen monenlaisiin paikkoihin. Yksi erikoisimmista keikoista oli loppuvuodesta 1986 Los Angelesissa, missä joulupukiksi pukeutunut Raittinen avasi hevosreen kyydissä Beverly Hillsin Wilshire Boulevard -joulukadun. Esiintyminen liittyi Niilo Tarvajärven ideoimaan pr-hankkeeseen, johon lähti mukaan joukko suomalaisia yrityksiä.
Neljä päivää aiemmin marraskuussa Raittinen oli esiintynyt Helsingissä Metalliliiton mielenosoituksessa. Beverly Hillsissä jouluvalot hänen kanssaan sytytti viihteen supertähti Sammy Davis Jr.
– Hakaniemen miekkarissa satoi räntää, kunnon jalkarättiä. Kaliforniassa ei auringosta ollut puutetta, Raittinen muisteli STT:n haastattelussa.
Raittiselle myönnettiin muun muassa palkinnot Pro Finlandia ja Erikois-Emma. Valtion taiteilijaeläkkeen hän sai vuonna 2004.
Huolehti bändinsä työllisyydestä
Pitkän työuran suomalaisessa popmusiikissa tehnyt kitaristi Antero Jakoila on yksi lukuisista The Boys -yhtyeen kautta suomalaiseen musiikkielämään tulleista muusikoista.
Jakoila soitti The Boysissa noin kuuden vuoden ajan 1960-luvun lopulta vuoteen 1974, jolloin hän siirtyi Hectorin bändiin. Sitä ennen The Boys oli levyttänyt 1970-luvun alussa kaksi kultalevyn saanutta albumia.
– Se oli ensimmäinen ammattimaisesti toiminut bändi, johon pääsin soittamaan. Sen myötä minustakin tuli ammattilainen, Jakoila sanoo STT:lle.
Jakoilan mukaan Raittisen merkitys suomalaiselle popmusiikille on "aivan ratkaiseva", sillä The Boys -yhtyeen kautta hän toi ammattimaista asennetta suomalaisiin rock- ja pop-piireihin.
– Jussi oli loistava bändiliideri, erittäin joviaali ja jämpti mies. Hän kantoi aina huolta bändinsä työllisyydestä. Homma oli aina hyvin hoidossa, Jakoila muistelee.
Jakoilan tavoin The Boysin riveissä soittivat vuosien mittaan muun muassa Eero Koivistoisen, Matti Oilingin ja Pekka Pohjolan kaltaiset nousevat muusikkokyvyt. Oman lukunsa yhtyeen historiassa muodostavat yhtyeessä 1970-luvun lopulla soittaneet Tammilehdon veljekset Antti ja Pekka, joista viimemainittu tunnetaan myös nimellä Topi Sorsakoski.
– Loppu on historiaa. Jussi oli mesenaattina mukana, kun Esa Pulliainen ryhtyi kokoamaan legendaarista Agents-kokoonpanoaan, Jakoila kertoo.
Jakoila kiittelee myös myös Raittisen musiikillista laaja-alaisuutta ja sitä, että hän perehdytti bändinsä jäseniä uusiin musiikin tyyleihin ja alalajeihin.
– Minutkin hän tutustutti kantriin ja texmexiin, sellaisiin artisteihin, jotka eivät olleet niin kovin tunnettuja suuren yleisön keskuudessa.
Intohimo kantoi loppuun asti
Jakoilan mukaan luonteeltaan järjestelmällinen Raittinen oli aktiivisesti mukana muusikoiden järjestötoiminnassa ja organisoimassa muun muassa rockin suomenmestaruuskilpailuja.
Raittinen oli mukana vaikuttamassa muun muassa siihen, että freelance-muusikot pääsivät vuonna 1986 uuden eläkelain TaELin piiriin.
– Hän oli aina muusikoiden asialla, Jakoila summaa.
Jakoila ja Raittinen pitivät säännöllisesti yhteyttä läpi vuosikymmenien, vaikka yhteinen bändiura loppuikin jo 1970-luvulla. Viimeisen kerran he puhuivat puhelimessa vain muutama kuukausi sitten.
Raittisen intohimo musiikkiin kantoi Jakoilan mukaan loppuun saakka.
– Me kaikki kollegat ajattelimme, että Jussi lähtee saappaat jalassa. Hän halusi olla viimeiseen saakka soittamassa ja laulamassa, Jakoila sanoo.