Tähtijuttu: Kan­sal­lis­puis­to kas­vat­ti Sal­la­tun­tu­rin ve­to­voi­maa

Linnan juhlat: Saitko kutsun Linnan juh­liin? Il­mi­an­na itsesi tai tut­ta­va­si Lapin Kansan toi­mi­tuk­sel­le

Äänestys: Mikä on vuoden 2022 sy­käh­dyt­tä­vin lap­pi­lai­nen ur­hei­lu­ta­pah­tu­ma?

Mainos Black Friday -tarjouksena Lapin Kansa Digi 3 kk 1 kk hinnalla! Tilaa tästä.

Moni kor­kea­kou­lu­opis­ke­li­ja olisi ha­lun­nut jatkaa etäo­pe­tuk­ses­sa, ker­ro­taan opis­ke­li­ja­jär­jes­töis­tä - va­paut­ta valita etä- ja lä­hi­ope­tuk­sen välillä ha­lu­taan lisää

Helsinki
Lapin yliopistossa siirryttiin takaisin joustavasti kampuspainotteiseen työskentelyyn 14. maaliskuuta alkaen.
Lapin yliopistossa siirryttiin takaisin joustavasti kampuspainotteiseen työskentelyyn 14. maaliskuuta alkaen.
Kuva: Anssi Jokiranta

Korkeakouluissa on pitkälti palattu lähiopetukseen noin kaksi vuotta kestäneen etäopetuksen jälkeen. Samaan aikaan yhä suurempi osa opiskelijoista olisi kuitenkin halunnut jatkaa etäopetuksessa, kerrotaan opiskelijajärjestöistä STT:lle. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan tekemässä kyselyssä jopa puolet vastanneista yliopiston opiskelijoista ei olisi halunnut lisätä lähiopetusta tänä keväänä.

Opiskelijoiden kokemukset etäopiskelusta ovat selvästi jakaantuneet koko pandemian ajan, sanoo Jyväskylän yliopiston vararehtori Marja-Leena Laakso.

– Osa kokee etäopiskelut hyvin mieluisiksi ja joustaviksi. Sitten on taas heitä, jotka eivät ole päässeet kiinnittymään opintoihin ja opiskeluyhteisöihin, Laakso sanoo.

Yliopistojen opetuksesta vastaavat vararehtorit tapaavat Suomen yliopistoneuvosto Unifin vararehtorikokouksessa säännöllisesti. Laakso toimii kokousten puheenjohtajana.

Vaikka opiskelijoiden mielipiteet ovat jakaantuneet, eivät ensi syksyn uudet yliopisto-opiskelijat voi Laakson mukaan välttyä uudelle opiskelupaikalle muuttamiselta.

Vanhemmat ja perheelliset haluaisivat jatkaa etäopiskelua

Myös opiskelijajärjestöt ovat huomanneet, että yhä useammat opiskelijat ovat tottuneet etäopiskeluun. Suomen opiskelijakuntien liiton (Samok) puheenjohtaja Emmi Lainpelto esimerkiksi kertoo, että myös ammattikorkeakoulujen opiskelijat ovat yhä kiinnostuneempia etäopinnoista.

Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta teki kyselyn opiskelijoille tammikuun lopulla ja kysyi, millaisia vaikutuksia lähiopetuksen lisäämisellä olisi opiskelijoille. Lähes puolet opiskelijoista vastasi kyselyssä, että lähiopetusta ei pidä lisätä. Vastaukset jakaantuivat tasaisesti, sillä lähiopetuksen kannattajia oli vain noin viisi prosenttiyksikköä vähemmän. Noin kymmenesosa ei osannut sanoa kantaansa.

Kyselyyn vastasi noin 4 000 Jyväskylän yliopiston opiskelijaa. Tulokset ovat alustavia, sillä niiden analysointi on vielä kesken.

Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) arvioi, että suurin osa opiskelijoista haluaa kuitenkin palata lähiopetukseen kampuksille.

– Varsinkin nuoret ja opintojen alussa olevat tahtovat lähiopetukseen. Etäopetuksesta ovat kiinnostuneet ehkä vanhemmat ja perheelliset, SYL:n koulutuspolitiikkavastaava Elina Kuula sanoo.

Opiskelijat toivovat lisää valinnanvaraa

Opiskelijajärjestöt toivovat lisää valinnanvaraa tulevaisuudessa. Samoista kursseista voitaisiin tarjota esimerkiksi sekä lähi- että etätoteutuksia.

STT:n tekemissä järjestöjen haastatteluissa nousivat esiin myös hybridikurssit, joissa osa opiskelijoista on luennolla fyysisesti paikalla ja osa etäyhteyksin. Tällaisen hybridiopetuksen toteutusta pitää vararehtori Laakson mukaan kuitenkin vielä kehittää tutkimusperustaisesti.

– Helposti käy vielä niin, että etänä olevat opiskelijat tuntevat itsensä tällaisissa opetustilanteissa ulkopuolisiksi, samalla kun paikalla olevat joutuvat tappelemaan pätkivän tai muutoin epätarkoituksenmukaisen tekniikan kanssa.

Opintojen joustavuuteen panostetaan Laakson mukaan tulevaisuudessa. Varsinkin maisteriopinnoissa etäopiskelumahdollisuuksia aiotaan lisätä.

Sen sijaan kandidaatintutkinnot järjestetään pääosin lähiopetuksessa vastaisuudessakin. Näin Laakson mukaan varmistetaan, että opiskelija kiinnittyy yhteisöön ja tutkintoalaansa sekä oppii työelämässä tarvittavia yhteistyötaitoja.

– Ensi syksynä aloittavan uuden kandiopiskelijan on perusteltua asua opiskelupaikkakunnalla ja olla osana korkeakouluyhteisöä, Laakso sanoo.