Pienten lasten vanhemmat pitävät 1,5–2 vuoden ikää kaikkein sopivimpana lapsen varhaiskasvatuksen aloitusikänä. Asia ilmenee Kelan sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kyselystä.
Kyselyssä äideistä 40 prosenttia ja isistä 36 prosenttia koki, että 1,5–2 vuotta on sopiva ikä laittaa lapsi varhaiskasvatukseen.
Yhtä moni isä laittaisi myös tätä nuoremman lapsen varhaiskasvatukseen. Kyselyssä toiseksi yleisin vastaus oli 1–1,5 vuotta, jota piti sopivana 29 prosenttia äideistä ja 36 prosenttia isistä.
Kelan tutkijan Anu Kinnusen mukaan näkemykset sopivasta iästä aloittaa varhaiskasvatuksessa ovat muutoksessa. Vielä vuonna 2019 vastaavassa kyselyssä vain 21 prosenttia äideistä ja 31 prosenttia isistä piti 1–1,5 vuotta sopivana aloitusikänä.
– Etenkin äidit ovat valmiita laittamaan lapsen kodin ulkopuoliseen hoitoon nuorempana kuin aiemmin, Kinnunen sanoo tiedotteessa.
Alle viidesosa kyselyyn vastanneista vanhemmista ajatteli, että lapsen pitäisi olla vähintään kolmevuotias ennen aloittamista varhaiskasvatuksessa.
Koulutustaso yhteydessä näkemyksiin
Kyselyn perusteella vanhempien koulutustaso on yhteydessä näkemyksiin varhaiskasvatuksen aloitusiästä. Korkeakoulutetut vanhemmat pitävät nuorempaa lasta valmiina aloittamaan varhaiskasvatuksessa.
Korkeasti koulutetuista äideistä 81 prosenttia piti alle kaksivuotiasta lasta sopivan ikäisenä varhaiskasvatukseen. Kaikista äideistä näin ajatteli vain 72 prosenttia.
Vastaavasti korkeakoulutetuista isistä 84 prosenttia piti alle kahta vuotta sopivana aloitusikänä, kun kaikista isistä näin ajatteli 78 prosenttia.
– Matalan koulutuksen tiedetään olevan yhteydessä pidempiin kotihoidon tukijaksoihin. Tämä näkyy lasten osallistumisessa varhaiskasvatukseen, Kinnunen sanoo.
Kelan ja THL:n Perhevapaakysely 2022 -tutkimukseen vastasi viime vuoden keväällä yli 3 300 pienten lasten vanhempaa, jotka olivat käyttäneet vähintään yhden päivän äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaata.