Onnellisuuden voi kokea kun näkee oman perheen, parhaan kaverin tai pääsee toteuttamaan lempiharrastustaan. Jokaisella on oma käsityksensä onnellisuudesta. Onko olemassa yhteisiä onnellisuutta herättäviä tekijöitä, jotka useimmat ihmiset määrittelevät oman onnellisuutensa kulmakiveksi?
Suomi on ottanut kärkisijan jo kymmenenä vuonna onnellisimpien kansojen listassa. Ei ihme, että suomalaiset kokevat olevansa onnellisia. Mahdollisuus hyvään tulevaisuuteen ja työllisyyteen ovat hyvät. Valtio tukee, huolehtii ja takaa mahdollisuuden korkeampaan elintasoon myös, jos on syntynyt köyhempään perheeseen. Jos perusasiat – koulutus, demokratia ja lehdistönvapaus – ovat kunnossa, on yksilön helpompi tarkastella omakohtaista näkemystään onnellisuudesta.
Lasten ja nuorten säätiön “Maailma 2050 nuorten kirjoittamana” käy ilmi, mitä nuoret tavoittelevat elämässään ja mikä heille tuo onnellisuutta. Onnellisuutta kuvastivat eniten tekstit, jotka koskivat kirjoittajaa itseään, yhteiskunnan tulevaisuus nähtiin hieman huonommassa valossa. “Muutamissa yksittäisissä kirjoituksissa haaveiltiin rikkauksista ja luksuselämästä, mutta kokonaisuutena nuorten tulevaisuusodotuksia voi pitää varsin maltillisina. Toiveissa on oma asunto, puoliso, perhe, työ, ystävät, harrastukset ja muut tutut asiat”, säätiö kertoo.
Jos yhtä henkilöä pyytää laittamaan onnellisuuden mittarit järjestykseen, nousee kärkeen usein terveys. Mahdollisuus terveydenhuoltoon ja omasta terveydestä huolehtimiseen ovat tärkeitä asioita. Terveys mahdollistaa hyvän ja pitkän elämän.
Terveellinen ympäristö, liikunta ja mielenterveyspalvelut eivät ole vain pieni osa onnellisuuden kokonaisuutta vaan voivat vaikuttaa voimakkaasti yksilössä. Läheiset ihmissuhteet tuovat merkityksellisyyttä elämään.
Jos omasta elämästä nauttisi vain sen eläjä, voisi siitä loppua pian merkityksellisyys. Elämän jakaminen itselle tärkeiden ihmisten kanssa lisää sen nautintoa ja luo muistoja. He voivat toimia myös tukiverkkona.
Suomalaisen yhteiskunnan tarjoamat mahdollisuudet onnellisuuden tavoittelemisen suhteen eivät ole huonot. Yksilö voi luottaa valtion palveluihin, jolloin hänelle jää tilaa omakohtaisen onnellisuuden tavoittelemiseen. Sekä yhteiskunnalliset että yksilölliset tekijät vaikuttavat – niiden pohjana ovat turvallisuus, luottamus valtioon ja mahdollisuus vaikuttaa omassa elämässään.