Pääkirjoitus: Liit­ty­mi­nen Poh­jois-Poh­jan­maa­han tuskin pe­las­tai­si Län­si-Poh­jan syn­ny­tyk­siä

kolumni: Miksi työ ei löydä te­ki­jää, eikä tekijä työtä?

Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Mitä vas­ti­net­ta kiin­teis­tö­ve­rol­le?

Uusi yksityistielaki tuli voimaan 2019. Kirjoittaja on pettynyt Rovaniemen tulkintaan entisen maalaiskunnan alueen teiden kunnossapidosta.
Uusi yksityistielaki tuli voimaan 2019. Kirjoittaja on pettynyt Rovaniemen tulkintaan entisen maalaiskunnan alueen teiden kunnossapidosta.
Kuva: Sari Kihnula

Kiinteistöverolaki korvasi 1992 aiemmin käytössä olleet harkintavaraisen myyntiverotuksen, manttaalimaksun ja katumaksun. Kiinteistövero lasketaan kiinteistön arvonperusteella, johon sisältyvät rakennukset ja maapohja. Niiden arvo määritellään valtiovarainministeriön ja verohallinnon säännösten perusteella. Vero määräytyy kiinteistöomaisuuden markkina-arvon mukaan.

Verohallinnon sivuilla kerrotaan, miten kunnat ja kaupungit ovat kiinteistöveroa käyttäneet: kunnallistekniikan kehittämiseen ja ylläpitoon, valaistukseen, liikenteen kehittämiseen, tiestön ja katujen ylläpitoon ja yleisesti maan käyttöön liittyviin asioihin.

Koska kiinteistövero on fiskaalinen vero, ei sen tuoton käyttöä ole ennakolta sidottu mitenkään, vaan valtuuston päätöksellä sitä voidaan käyttää muihinkin kunnan tarpeisiin. Rovaniemellä kiinteistöveron tuotto on noin 35 miljoonaa euroa, josta noin 11 miljoonaa kertyy maaseutualueelta.

Uusi yksityistielaki tuli voimaan 2019. Rovaniemellä lakia alettiin tulkita siten, että kaikki entisen maalaiskunnan alueella olevat tiet ovat yksityisteitä ja niiden ylläpito aurauksineen kuuluu tievarren asukkaille.

Eihän laki aivan tuota tarkoita. Lain mukaan yksityistie ”sijaitsee kokonaisuudessaan yksityisellä maalla ja on yksityisen sinne rakentama”. Rovaniemellä maaseutualueen yleisesti käytettävistä olevista teistä valtaosa on maalaiskunnan mailleen rakentamia ja ylläpitämiä kiinteistöverolain voimaantulosta alkaen. Käytäntö on voimassa edelleen ja jatkunut 2006 perustetun uuden Rovaniemen käytäntönä jo 16 vuotta, jolloin teiden varsien asukkaille on muodostunut oikeutettu olettama, että käytäntö jatkuu yhä.

Meneekö yksityistielaki yli kunta- ja kiinteistöverolain? Asia on selvitettävä ennen kuin kaupungin viranhaltijat ja juristit antavat julkisuuteen ohjeita avustusten hakemisesta teiden ylläpitoon ja velvoittavat tiekuntien perustamiseen.

Kaupungin toimesta on maanmittaushallitukselta tilattu tiekuntien perustaminen kaikille teille, joiden varrella sijaitsee kaupungin maita tai kiinteistöjä. Olisiko aluksi ollut hyvä selvittää, kenen ovat tiet, jotka maalaiskunta on rakentanut mailleen, ja jotka ovat nyt kaupungin omaisuutta? Huomattava on myös, että useiden teiden alla ovat kaapeloinnit, vesijohdot ja viemärit.

Onko kohtuutonta, jos maaseutualueelta kertyvästä 11 miljoonan kiinteistöveron tuotosta noin 10 prosenttia käytetään kiinteistöveron perusteiden mukaisesti? On hyvä muistaa, että Leipeellä, Lohinivassa ja muissa kylissä asuvat maksavat tuloistaan  samaa veroprosenttia kuin Hallituskadulla asuvat.