Mitä ta­pah­tuu työt­tö­myys­kas­soil­le, jos an­sio­si­don­nais­ta saavat kaikki? – Am­mat­ti­liit­to­jen pahin pelko to­teu­tuu vain yhdessä vaih­to­eh­dos­sa

Työttömyyskassat huolehtivat 1,9 miljoonan suomalaisen työttömyysturvasta, mutta ansiosidonnainen halutaan jatkossa kaikkien ulottuville. Jäsenkatoa pelkäävät ammattiliitot vastustavat muutosta. Elinkeinoelämän kannattama kassojen hautaaminen ei ole kuitenkaan ainoa vaihtoehto.

Työttömyyskassan tehtävä on järjestää jäsenilleen ansiosidonnainen päiväraha. Suomen suurimmassa työttömyyskassassa YTK:ssa on 470 000 jäsentä.
Työttömyyskassan tehtävä on järjestää jäsenilleen ansiosidonnainen päiväraha. Suomen suurimmassa työttömyyskassassa YTK:ssa on 470 000 jäsentä.
Kuva: Anne Savolainen

Koronakriisi on näyttänyt, kuinka kipeästi suomalainen työttömyysturva kaipaa uudistamista.

Keväällä työttömyyskassojen hakemusten käsittely ruuhkautui. Huhtikuussa uusia hakemuksia tuli 669 prosenttia enemmän kuin samaan aikaan vuonna 2019, ja ansiopäivärahan saajien määrä nousi 28 prosenttia. Kesäkuussa saajia oli jo 118 prosenttia edellisvuotta enemmän.

Työttömyys- ja lomautuslukujen kasvaessa työttömyysturvaan tehtiin lukuisia väliaikaisia muutoksia, mutta työttömyyskassajärjestelmään saatiin ujutettua ainoastaan työssäoloehdon lyhennys.

Tämä ei poista ydinongelmaa, josta on väännetty kättä julkisuudessa kesän aikana. Kyse on oikeudenmukaisuudesta, huudetaan jopa kantaansa tarkistaneista kokoomuksesta ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK:sta.

Kassat maksavat murto-osan ansioturvasta

-

Nyt ainoastaan työttömyyskassan jäsenillä on oikeus ansioturvaan, vaikka sitä rahoittavat kaikki palkansaajat.

Lain mukaan kassojen osuus ansioturvan rahoituksesta on vain reilut viisi prosenttia. Perusosan rahoittaa valtio ja loput Työllisyysrahasto, joka kerää työnantajien ja työntekijöiden työttömyysvakuutusmaksut.

Vuonna 2019 työttömyyskassat maksoivat jäsenilleen ansioturvaa 1,7 miljardia euroa, josta kassojen osuus oli noin 96 miljoonaa euroa.

15 prosenttia suomalaisista palkansaajista ei kuulu mihinkään kassaan, eli he saavat ainoastaan Kelan maksamaa työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa. Toukokuussa peruspäivärahaa sai yli 65 000 ihmistä, jotka olisivat saaneet kassojen jäseninä paljon isompaa ansiopäivärahaa.

Ammattiliitot pelkäävät kassojen alasajoa

Siksi on vaadittu, että ansiosidonnainen työttömyysturva koskisi myös niitä palkansaajia, jotka eivät kuulu kassaan. Aihe nousee pinnalle tasaisin väliajoin, mutta tänä kesänä kaikille kuuluvan ansioturvan tarpeesta on oltu hämmentävän yksimielisiä.

Sekä oppositio- että hallituspuolueiden puheenjohtajat suhtautuivat ainakin varovaisen myönteisesti yleiseen ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan MTV:n televisioimassa Suomi-Areenan puheenjohtajatentissä 15. heinäkuuta.

Ammattiliitot näyttävät jääneen yksin vastustamaan ansiosidonnaisen laajentamista, jota myös työnantajia edustava EK siirtyi kannattamaan heinäkuussa.

Mielikuvissa liiton ja kassan jäsenyydet kytkeytyvät toisiinsa, vaikka työttömyyskassan jäsenyys ei ole edellyttänyt liiton jäsenyyttä vuosikymmeniin. Liitoissa pelätään järjestäytymisinnon hiipumista ilman kassoja.

Kassojen lakkauttaminen ei ole kuitenkaan ainoa vaihtoehto, jos siirrytään yleiseen ansioturvaan.

Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.

-

Kolme vaihtoehtoa ansioturvan uudistamiseen

Kun ansiosidonnaisen työttömyysturvan uudistamista selvitettiin vuonna 2018 Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aikana, Keskuskauppakamarin nykyinen pääekonomisti Mauri Kotamäki esitti kolme vaihtoehtoa nykyjärjestelmälle.

Suoraviivaisimmiksi Kotamäki kuvailee vaihtoehtoja, joissa peruspäivärahasta tulisi ansiosidonnainen etuus tai työttömyyskassan jäsenyys olisi pakollinen. Nykymuotoinen hajautettu työttömyyskassajärjestelmä joko pysyisi ennallaan tai laajenisi tuntuvasti, jolloin ammattiliittoihin liittyminen voisi jopa lisääntyä.

Kolmas vaihtoehto on ainoa, jossa kassat ajettaisiin alas: ansioturva siirtyisi Kelan toimeenpantavaksi, kassajärjestelmä purettaisiin hajautetusti ja jäsenmaksujen kerääminen loppuisi. EK:n mielestä tämä olisi "tarkoituksenmukaisin vaihtoehto".

Sitten pitäisi vielä päättää, mitä tapahtuu kassojen tasoitusrahastoille, joissa oli viime vuonna yhteensä 486 miljoonaa euroa. Näiden puskurirahastojen tulee kattaa työttömyyskassan kulut vähintään vuodeksi. Vuoden 2019 lopussa rahaa oli 2,7 vuoden tarpeiksi.

Jäsenmaksuilla on tarkoitus kattaa kassan omalla vastuulla olevat etuus- ja hallintomenot normaalioloissa. Koronakeväänä päivärahakulut kuitenkin kasvoivat kymmenillä prosenteilla ja kesäkuussa ansiopäivärahan saajien määrä nousi 118 prosenttia viime vuoteen verrattuna.

Jos sama kehitys jatkuu, tasoitusrahastot alkavat huveta hyvää vauhtia.

Ansioturva voi hiertää syksyn työllisyyskeskusteluja

Myös sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekosen (vas.) mielestä työttömyysturvan kattavuutta on laajennettava. Hämeen Sanomien mielipideosaston (18.7.) kirjoituksessaan Pekonen ei kuitenkaan vastuuministerinä halunnut asettua minkään uudistusmallin puolesta tai vastaan ennen selvityksen valmistumista.

Nyt keskustelu ansioturvasta on jäänyt koronaepidemian toiseen aaltoon varautumisen jalkoihin, mutta syksyllä vääntöä on varmasti luvassa. Palkansaajajärjestöistä SAK ja STTK ovat syyttäneet työnantajapuolen EK:ta takinkäännöstä ja ennustaneet suunnanmuutoksen vaikeuttavan työllisyyskeskusteluja.

Kassajärjestelmän uudistaminen on hankalaa ilman työmarkkinajärjestöjen mukanaoloa, toteaa Honkamäki selvityksessään. Niin paljon ansiosidonnainen työttömyysturva on ollut esillä neuvottelupöydissä.

Luulisi, että eri uudistusvaihtoehdoista löytyisi myös ay-liikettä tyydyttävä ratkaisu. Kaikki on lopulta kiinni lainsäädännöstä, ja hallitusohjelman lupaama jatkoselvitys siirtymisestä yleiseen ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan tehdään vasta ensi vuonna.

Se on auttamattoman myöhään, jos työttömyysluvut jatkavat kasvuaan koronakriisin pitkittyessä.