Äänestys: Mikä on Sy­käh­dyt­tä­vin lap­pi­lai­nen ur­hei­lu­ta­pah­tu­ma – äänestä ja osal­lis­tu ar­von­taan

Mistä asunto ri­kos­taus­tai­sel­le nuo­rel­le Me­ri-La­pis­sa? Nuo­ri­so­asun­to­lii­ton KA­TU-hank­kees­sa py­ri­tään vä­hen­tä­mään rikos- ja päih­de­taus­tais­ten nuorten asun­not­to­muut­ta ja tu­ke­maan arjen hal­lin­taa

Janne Olsen ja Carita Kainulainen-Renvall auttavat nuoria rikos- ja päihdetaustaisia nuoria.
Janne Olsen ja Carita Kainulainen-Renvall auttavat nuoria rikos- ja päihdetaustaisia nuoria.

Kemi-Tornio -alueelle vapautuu vankilasta vuosittain noin 15 18–29-vuotiasta nuorta. Heistä noin puolella ei ole asuntoa ja se on ongelma, kertoo, aluetyöntekijä, sosionomi Janne Olsen Nuorisoasuntoliitosta.

– Millainen lähtökohta on lähteä järjestämään omaa elämäänsä, jos ei ole edes omaa asuntoa? Ja jos tukea ja apua ei ole saatavilla, voi tie nousta vastaan jo varhaisessa vaiheessa. Palaaminen vanhoille poluille voi olla houkuttelevampaa kuin taistella byrokratiaa vastaan, pohtii Olsen.

Olsen on aikaisemmin työskennellyt Meri-Lapissa erilaisten asumiseen ja arjen tukemiseen liittyvien hankkeiden parissa.

Nyt työn alla ovat rikos- ja päihdetaustaiset 18–29-vuotiaat nuoret. Nuorisoasuntoliiton KATU-hankkeessa pyritään vähentämään rikos- ja päihdetaustaisten nuorten asunnottomuutta ja tukemaan nuorten arjen hallintaa.

– Teemme työtä ihmisten arjessa ja myös kodeissa. Pystymme järjestötoimijoina auttamaan eri tavalla kuin viranomaiset. Olemaan asiakkaan rinnalla, Olsen kertoo.

Kokemusasiantuntija mukana

Uudenlaisen ulottuvuuden hankkeeseen tuo se, että sen parissa työskentelee myös koulutettuja kokemusasiantuntijoita, joilla on omakohtaista kokemusta esimerkiksi päihderiippuvuudesta tai siihen liittyvästä rikollisuudesta.

– Kokemusasiantuntija puhuu asiakkaiden kanssa samaa kieltä. Joskus asiakkailla on viranomaisvastaisuutta, ja kokemusasiantuntija voi tällaisessa tapauksessa keventää ilmapiiriä, kertoo hankkeen aluetyöntekijä Carita Kainulainen-Renvall.

Sosiaalialan ammattilaiset eivät välttämättä ymmärrä, mitä kaikkea rikos- ja päihdetaustaisen elämään voi liittyä. Nuori saattaa olla esimerkiksi pahasti velkaantunut rikosmaailman suuntaan eikä hän uskalla kertoa siitä viranomaisille. Sitten ihmetellään, miksi nuori ei yrityksistä ja yhteiskunnan avusta huolimatta pääse jaloilleen. Kokemusasiantuntija voi kuitenkin antaa asiakkaille käytännönläheisiä ja ratkaisukeskeisiä neuvoja rikollisesta elämästä ulospääsemiseen.

–Kokemusasiantuntija osaa olla luja, mutta lempeä. Hän toimii esimerkkinä: jos minä olen onnistunut, onnistunut sinäkin, kertoo KATU-hankkeen projektipäällikkö Vilma Kinnunen Nuorisoasuntoliitosta.

Tästä on kyse

KATU-hankkeen tavoitteet

1 . Uusintarikollisuuden vähentäminen.

2. Asumisratkaisut: keskustelua vuokranantajien ja kuntien vuokrataloyhtiöiden kanssa, miten heikommassa asemassa olevia asutetaan.

3. Tuettu asuminen ja välivuokramallin pilotoiminen.

4. Kotiin annettava tuki, pelkkä asunnon antaminen ei riitä, vaan pitää osata asua ja muistaa omat velvollisuudet.

5. Ammattilaisten kouluttaminen, esim. nuorisoasemien työntekijät, aikuissosiaalityö.

6. Tukea läheisille, yhteistyötä tehdään eri tahojen kanssa.

Koti vai joku luukku?

Päihdetaustaisten tai vankilasta vapautuvien nuorten voi olla vaikeaa löytää asuntoa etenkään, jos luottotiedot eivät ole kunnossa. Meri-Lapissakin on Janne Olsenin mukaan asunnottomuutta, mutta se ei näy tilastoissa. Nuoret punkkaavat esimerkiksi kavereiden nurkissa.

Olsen kertoo, että KATU-hanke etsii vuokranantajakumppaneita niin kunnan omista vuokrataloyhtiöistä, mutta myös yksityisiltä markkinoilta.

"Ihminen huolehtii ympäristöstään paremmin, jos asunto tuntuu kodilta."
Vilma Kinnunen
projektipäällikkö, KATU-hanke

Kuntien vuokra-asunnot sijaitsevat usein tietyillä alueilla. Vilma Kinnusen mukaan asumisen keskittäminen tietyille asuinalueille ei ole järkevää, sillä siitä seuraa sosiaalista segregaatiota.

– Asumispolitiikalla tulisi tähdätä siihen, että kaupungin sisällä asuinalueet eivät eriytyisi liikaa toisistaan, toteaa projektipäällikkö Vilma Kinnunen.

Vilma Kinnunen muistuttaa, että asumisympäristö vaikuttaa ihmisiin.

– Ihminen huolehtii ympäristöstään paremmin, jos asunto tuntuu kodilta. Kohderyhmä mieltää vahvasti, onko asunnossa kyse kodista vai jostain luukusta.

KATU-hankkeessa nuorta autetaan, jotta asuminen onnistuisi. Avulla pyritään myös ennaltaehkäisemään sitä, ettei esimerkiksi naapureiden kanssa tulisi hankaluuksia.

– Naapurustotyön avulla mahdollisiin ongelmiin päästään puuttumaan ajoissa ja ratkaisemaan asioita yhteistyössä. Naapurustotyön menetelmistä on hyviä kokemuksia esimerkiksi pääkaupunkiseudulta. Mikäli itsenäinen asuminen on tuesta riippumatta nuorelle liian haastavaa, voidaan nuori ohjata tuetumpaan asumismuotoon. Ei ole kenenkään edun mukaista hankkia esimerkiksi häätöjä, Vilma Kinnunen toteaa.

Nuori kuvittelee olevansa kuolematon
Taina Nuutinen-Kallio

18–29-vuotiaat on haastava kohderyhmä saada irtautumaan rikoksista tai päihteistä. Tuossa iässä ihminen saattaa kuvitella vielä olevansa ”kuolematon”.

– Terveysongelmia ei ole vielä ilmaantunut, ihmissuhteet eivät ole vielä pahoin kärsineet ja tuomiot ovat usein lyhyitä, kertoo KATU-hankkeen projektipäällikkö Vilma Kinnunen Nuorisoasuntoliitosta.

Joskus nuoret ihailevat rikollista elämäntyyliä.

– Rikollisuutta ihaillaan tv-sarjojen luomien mielikuvien perusteella. Usein tähän liittyy myös päihteiden käytön ihannointia. Ensin se on viihdekäyttöä, ja kuvitellaan, että homma on hallussa. Kyllä monella silti on parikymppisenä haave ammatista, perheestä ja omasta kodista, mutta kovien päihteiden käytön seuraamuksia ei useinkaan ymmärretä, aluetyöntekijä Carita Kainulainen-Renvall kuvailee.

Vilma Kinnunen pohtii, että nuori pitäisi houkutella rikollisesta elämäntyylistä pois ennen kuin se on hänelle se viimeinen ja ainoa vaihtoehto.

– Rikollisuus perustuu hyväksikäyttöön ja oman työkokemukseni mukaan nuoret on se kaikkein hyväksikäytettävin sakki. Nuorten ongelmana on, että he eivät vielä tunne rikollismaailman lainalaisuuksia, mutta kuvittelevat tuntevansa ne ja kuuluvansa sisäpiiriin. Pahimmillaan tämä voi aiheuttaa vaarallisia tilanteita, kun he esimerkiksi velkaantuvat rikollisille, Kinnunen kertoo.