Aluevaltuuston Mehiläis-päätöksestä on levitetty virheellistä tietoa väittäen, että nyt olisi päätetty Länsi-Pohjan keskussairaalan toiminnan mahdollisesta alasajosta. Ehkä törkeimmin tätä levitti aluehallituksen varapuheenjohtaja väittäen (Lapin radion 17.10.), että mikäli valtuusto päättää irtisanoa sopimuksen, tarkoittaa se sairaalan lopettamista ja erikoissairaanhoidon palvelujen lakkaamista 60 000 asukkaalta.
Samaa disinformaatiota levitti Mehiläinen Länsi-Pohjan johto, joka houkutteli henkilökuntaa allekirjoittamaan adressin irtisanomista vastaan pelottelemalla, että ”sopimuksen irtisanominen on uhka Länsi-Pohjan palveluiden säilymiselle ja meidän kaikkien työpaikoille.”
Suurin osa allekirjoittajista perusteli allekirjoitustaan sillä, että Kemissä tarvitaan sairaala. Tosiasiassa valtuustossa ei käsitelty Länsi-Pohjan keskussairaalan toiminnan jatkamista tai lakkauttamista. Siellä tehtiin kannatettu esitys, että olipa päätös mikä hyvänsä siihen kirjataan, ettei se tarkoita sairaalan lakkauttamista, ja että sote-toiminnot turvataan ja palveluja kehitetään Länsi-Pohjan keskussairaalan alueella.
Äänestin, että sopimus irtisanotaan 2025 lopussa. Tässä perustelut.
1. Muutettunakaan sopimus ei ole hankinta-, eikä soten voimaanpanolain mukainen. Laitonta päätöstä en ole valmis tekemään.
2. Alkuperäinen sopimus on muutettunakin tilaajan eli alueen veronmaksajien kannalta erittäin huono ja äärettömän vaikeasti valvottavissa. Sopimus tarkoittaa, että lain edellyttämiä alueen asukkaiden yhdenvertaisia palveluita ei voida varmistaa.
3. Sopimus on tullut ja tulee veronmaksajille erittäin kalliiksi. Mehiläisen mukaan koko Suomen erikoissairaanhoidon kulut kasvoivat 2018–22 yhteensä 18,5 prosentilla eli 3,7 prosentilla vuodessa. Samaan aikaan erikoissairaanhoidon kulut nousivat Länsi-Pohjan asukkaille yli 21 prosentilla eli 4,2 prosentilla vuodessa.
Parhaiten voin osaltani varmistaa Länsi-Pohjan keskussairaalan toiminnan jatkon sillä, että kannatan sopimuksen pikaista irtisanomista. Näin kahden sairaalan toiminnan yhteensovittaminen onnistuu parhaiten ja samalla voidaan erittäin haastavassa taloustilanteessa kehittää palveluiden integraatiota ja varmistaa hyvin toimivat soten peruspalvelut koko hyvinvointialueen toiminta-alueella.
Kirjoittaja on tervolalainen Lapin hyvinvointialueen valtuutettu ja aluehallituksen jäsen (vas.).