Suomessa näkyy vuosi vuodelta enemmän kuvaamista yhtyeiden keikoilla. Kuumaa -yhtyeen kiertuemanageri Konsta Viipuri on seurannut keikkakulttuurin muutosta lavojen sivustoilla jo vuosia, ja hän on huomannut suomalaisessa yleisössä ulkomaalaisen keikkayleisön piirteitä etenkin viime vuosina – kaikki taltioidaan puhelimeen.
– Kärjistetysti voisi sanoa, että mitä nuorempi yleisö on, sitä enemmän kuvaamista tapahtuu, Viipuri kuvailee.
Syitä jatkuvalle kuvaamiselle on monia. Jollekulle se voi olla saatavuuskysymys: keikka halutaan jakaa myös niille, joilla ei ole varaa kallistuneisiin konsertti- ja festarilippuihin tai muuten mahdollisuutta mennä itse katsomaan artistia. Joku voi tavoitella niin sanottua viraalihittiä ja laajaa näkyvyyttä sisällölleen. Youtubeen ladatuilla videoilla on mahdollista myös tienata rahaa.
Youtubessa oli vielä jonkin aikaa sitten ladattuna Beyoncen toukokuinen Tukholman-keikka kokonaisuudessaan. Videolla oli 400 000 näyttökertaa. Nyt video on poistettu.
Myös Rammsteinin viimeaikainen Helsingin-keikka löytyy kokonaisuudessaan Youtubesta. Kirjoittamishetkellä näyttökertoja kolmella Rammsteinin koko keikan mittaisella videolla on yhteensä 142 000.
– Jos tekee ison hitin Youtubeen, jota katsotaan valtavia määriä, niin onhan siinä tienaamisen mahdollisuus, pohtii suomalaisen keikkajärjestäjän Fullsteam Agencyn markkinointijohtaja Jenni Valtiala.
Viipuri puolestaan ei koe keikkavideoiden lataamista Youtubeen uhkana eikä usko monen tienaavan kännykällä kuvatuilla videoilla, ainakaan Suomessa.
– Kyllähän niistä videoista jotain tunnelmaa välittyy, mutta eivät videot ole niin hyvälaatuisia teknologiakehityksestä huolimatta. Jos videoiden ympärillä alkaa pyöriä hirveästi rahaa, toki sitten se menee ongelmalliseksi.
Keikkakokemus jatkuu videolla
Yleisempiä ovat keikalla kuvatut lyhyet videopätkät omaa sosiaalisen median käyttöä varten. Valtiala pohtii kuvaamisen olevan nuorille luonnollinen tapa tulkita elämää ja ympäröivää maailmaa.
– Nuoret ovat kasvaneet älypuhelimien kanssa. Kuvaaminen on usein heidän tapansa nauttia keikasta ja ilmaista itseään ja kokemustaan.
Toisaalta kuvaaminen myös vie väkisinkin huomiota keikasta muualle. Pelkän kuvaamisen rinnalla enää ei ole epätavanomaista, että videoita ladataan sosiaalisen median alustoille jo esityksen aikana.
– Varmasti tulee aika reaaliaikaista raporttia esimerkiksi Tiktokiin, sitä en epäile.
Vaikka kuvaamista eri muodoissa tapahtuu paljon, Valtialan kokemuksen mukaan Suomessa kuvataan ulkomaihin verrattuna vielä vähän.
– Suomalaiset ovat kunnioittavia artisteja kohtaan ja haluavat nauttia tilanteesta. Jollekin tilanteesta nauttiminen tarkoittaa sitä, että otetaan video tai kuva muistoksi.
Viipuri pohtii, jääkö yleisöltä osa keikkakokemuksesta saamatta, jos suurimman osan keikasta katsoo ruudun läpi. Toisaalta hänestä kuvaaminen mahdollistaa sen, että kokemus jatkuu keikan jälkeenkin.
– (Aiemmin) keikan jälkeen saattoi hyvällä lykyllä nähdä sanomalehdessä kaksi kuvaa edellisen illan tunnelmasta. Nyt katsojalla saattaa olla kymmeniä tai jopa satoja videopätkiä keikalta, ja niitä voi fiilistellä vielä pitkään. Kuvaaminen tuo myös siinä mielessä varmasti lisäarvoa asiakkaalle.
Erimielisyyksiä taistelusta kuvaamista vastaan
Liiallisuuksiin menevä kuvaaminen herättää kysymyksen tekijänoikeuksista.
– Kokonaisten keikkojen kuvaaminen julkiseen levitykseen ilman oikeuksien kysymistä ei ole luvallista. Samoin kuten stand up- tai teatteriesityksiä, ei keikkojakaan pitäisi sillä tavoin kuvata, Valtiala sanoo.
Live Nation Suomen kehitys- ja operatiivinen johtaja Mirkka Rautala muistuttaa, että tapahtuman kuvausoikeudet omistaa aina artisti.
– Siitä huolimatta nykypäivänä lähes kaikki artistit ymmärtävät, että kännyköillä kuvattava materiaali päätyy eri kanaviin, Rautala kommentoi.
Kuvaamisen rajoittamista on kokeiltu etenkin ulkomailla. Jotkut ulkomaiset artistit, kuten Ed Sheeran, ovat Valtialan mukaan pyytäneet yleisöä rajoittamaan kuvaamista myös Suomessa keikkaillessaan. Viipurin mielestä kuvaamisen hyöty-haittasuhdetta täytyisi pohtia enemmän.
– Kuvaamisen rajoittaminen vaatii paljon resursseja, esimerkiksi järjestyksenvalvojia. Kuvaus ja videon someen laittaminen tuo kuitenkin aina lähestulkoon ilmaista promoa artistille. Loppupeleissä kuvaaminen on artistille hyvä asia ja lähtökohtaisesti sataa artistin laariin.
Valtiala on samaa mieltä siitä, että lyhyet videopätkät sekä hyödyttävät artisteja että auttavat heidän ihailijoitaan fanittamisessa.
– Katsoja innostuu videoista ja haluaa keikalle myös itse, ennemmin kuin että ajattelisi, että "ah, nyt mun ei tarvitse mennä, koska mä nyt näin tän".
Valtialan arvion mukaan levy-yhtiöt seuraavat Youtubeen ladattua sisältöä artisteista väärinkäytön varalta.
– Musiikin tekijän tulisi aina saada korvaus, kun hänen musiikkiaan käytetään tai esitetään jossain muodossa, joten on luonnollista, että tekijänoikeusrikkomuksiin puututaan levy-yhtiön tai muun artistia edustavan sidosryhmän kautta.
Youtube seuraa ladattua sisältöä myös itsenäisesti automatiikan kautta.
– Tekoäly tunnistaa videoissa soivat biisit ja lähettää biisin omistajalle ilmoituksen mahdollisesta luvattomasta käytöstä.
Tiktok-videosovellus liikkuu lainsäädännöllisesti vielä harmaalla alueella, ja on selvää, että sen sisällöissä musiikin käyttö on sallittua.
– Sosiaalisen median alustat ja teknologia kehittyvät niin valtavaa vauhtia, että niitä vastaan taistelu ei kannata. Sitä aaltoa on helpompi surffata kuin hukkua sen alle, Viipuri sanoo.
Artistit ovat lavalla vapaata riistaa
Valtiala arvelee kuvaamisen tuovan paineita artistin lavaesiintymiseen, koska artistit tietävät, että jokainen hetki todennäköisesti kuvataan. Kuvaaminen johtaa myös siihen, että artistin on vaikeampi saada yleisöön kontaktia.
Viipurin mukaan on selvää, että ison julkisen profiilin popyhtye, kuten Kuumaa, on "vapaata riistaa" kuvattavaksi esiintyessään julkisessa tilassa. Hänen mielestään lavalla parhaansa antaminen ei ole sidoksissa kännykkä- tai kuvausaikaan, vaan se on ollut esiintymisessä lähtökohtana pitkään.
– Toki jatkuva kuvaus on jossain määrin takaraivossa. Kaikki mahdolliset kämmitkin kuvataan, mutta se on toisaalta livemusiikin parhaitakin ominaisuuksia, että kaikki ei mene kuten nauhoitetulla levyllä.
Livemusiikin merkitys ihmisille tuli selväksi etenkin korona-aikana. Siksi tapahtumajärjestäjät eivät ole kovinkaan huolissaan kuvausilmiöstä.
– Livetapahtuman tunnelmaa ja kokemusta on vaikea korvata digitaaliselta alustalta katsottuna taltiointina, joten emme tapahtumanjärjestäjänä näe tätä minään uhkana tapahtumissa käymiselle, kommentoi Mirkka Rautala Live Nationilta.
– Yleisön keskuudessa vallitseva energia, into, hurmos ja ihastuksen tunteet ovat voimakkaita. Ei ole livekeikkoja voittanutta, Valtiala summaa.
