”Jokaiselle, jolla on, annetaan, mutta jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin mitä hänellä on."
Helsingin Haagan seurakunta kommentoi viime viikolla Petteri Orpon (kok.) hallituksen politiikkaa siteeraamalla Raamattua viestipalvelu X:ssä eli entisessä Twitterissä.
Lainauksen saatteeksi seurakunta kirjoitti: ”Tämä sana näyttää käyvän synkällä tavalla toteen hallituspolitiikassa. On jumalatonta leikata jo valmiiksi pienituloisilta ja heikossa asemassa olevilta @valtioneuvosto.”
Kirjoituksen yhteydessä on lisäksi meemivideo, jonka voi tulkita niin, että seurakunta kehottaa hallitusta häpeämään. ”Shame on them”, sanoo videon henkilö.
Viesti herätti X:ssä vilkkaan keskustelun, jossa seurakuntaa moitittiin politiikkaan sekaantumisesta ja vasemmistolaisuudesta, mutta myös kiitettiin heikompien puolustamisesta.
Voiko heikompia puolustaa ilman, että samalla ottaa kantaa puoluepolitiikkaan? Sitä olen itsekin miettinyt viime viikkoina, kun olen seurannut uutisia hallituksen suunnittelemista menoleikkauksista. Niistä suuri osa kohdistuu vähäosaisten sosiaaliturvaan.
Esimerkiksi yhden vanhemman perheiden tulot voivat pienentyä jopa satoja euroja kuukaudessa. Kaikkiaan pienituloisten määrän arvioidaan kasvavan hallituksen toimien vuoksi ensi vuonna 40 000 ihmisellä, joista noin 12 700 on pienituloisiin perheisiin kuuluvia lapsia.
Juuri lasten asema huolestuttaa eniten, sillä nykytiedon valossa vaikuttaa siltä, että hallitus haluaa tieten tahtoen lisätä lapsiperheköyhyyttä. Sosiaaliturvaa leikkaamalla hallitus leikkaa myös lasten hyvinvointia ja tulevaisuuden mahdollisuuksia.
Ajattelen, että jokaisen päättäjän tulisi puoluekannasta riippumatta tiedostaa lasten oikeudet ja puolustaa niitä. Siksi pidän Haagan seurakunnan viestiä oikeutettuna. Minustakin on häpeällistä ja jumalatonta, että hallitus ottaa pois niiltä, jotka ovat pienimpiä ja suojattomimpia.
Tuoreessa blogissaan Mannerheimin lastensuojeluliiton kaksi asiantuntijaa muistuttaa hallitusta YK:n lapsen oikeuksien komitean suosituksista. Komitean mukaan Suomen tulisi välttää sellaisia sosiaaliturvan leikkauksia, jotka vaikuttavat köyhyyden ja syrjäytymisen vaarassa oleviin lapsiin.
Lisäksi komitea on lausunut yleisellä tasolla, että talouskriisien aikana lapsen oikeuksia heikentäviä toimia voidaan harkita ainoastaan silloin, kun kaikki muut vaihtoehdot on arvioitu ja varmistettu, että vaikutukset kohdistuvat viimeisenä lapsiin ja erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiin.
Tällaista arviointia ei ole Suomessa tehty hallitusohjelman valmistelun yhteydessä eikä myöskään sosiaaliturvan leikkausten valmistelussa. Ellei tämäkin ole häpeällistä, niin ainakin välinpitämätöntä.