Minulla tuli sydämeen liittyviä oireita tai ainakin itse ajattelin niin. Varasin ajan Kardiologi Timo Mäkikalliolla. Hän tutki ja totesi, että voi olla jopa sepelvaltimon tukos.
Hän kysyi, mitä tehdään jatkossa asian selvittämiseksi ja ehdotti varjoainekuvaukseen lähtemistä. Tottahan toki halusin sitä, sillä noin suuren asian selvittämiseksi jokainen haluaa tehdä kaikkensa.
Mäkikallio aikoi kirjoittaa lähetteen jatkotutkimuksiin keskussairaaloihin ja kertoi, että Lapin keskussairaalaan jono on noin puoli vuotta. Hän kertoi mahdollisuudesta mennä Kemiin Länsi-Pohjan Mehiläisen sairaalaan, jonne jonotusaika on noin kolme viikkoa.
Tottahan toki valitsin Kemin. Samahan se on ihmiselle, missä hänet tutkitaan, kun laitteet ovat samat kummassakin ja lääkäritkin siellä tutkimusta tekevät.
Minua harmittaa yleinen käsitys siitä, että Lapin keskussairaalan lääkärit olisivat jotenkin parempia. Meitä oli Kemissä tuolloin neljä potilasta, jotka odottelimme tutkimukseen pääsyä. Olimme Angio-osastolla, jossa toimenpiteen valmistelut tehdään.
Jo siellä minulle tuli turvallinen olo, sillä palvelu oli erinomaista. Hoitajat olivat koko ajan samassa huoneessa ja kävivät kyselemässä vointia ja muuta siihen liittyvää – olipa erinomainen henkilökunta. Onneksi minulla oli kaikki hyvin, sydän- ja sepelvaltimot olivat kunnossa.
Kirjoitan rahan takia, josta nyt keskustellaan Lapin hyvinvointialueenkin osalta. Pelkään, että tässä käydään Länsi-Pohjan Mehiläisen kimppuun taas kerran. Älkää ihmeessä ainakaan sitä karsiko, säästäkää muualta ”himmeleistä” vai miksi byrokratiaa nykyisin kutsutaan.
On todella tärkeää, että Lapissa on kaksi samantasoista sairaalaa. On aivan eri asia odottaa epätietoisessa tilanteessa hoitoon pääsyä kolme viikkoa kuin kuusi kuukautta.