Solvaava keskustelu kärjistää ja jakaa ihmisiä alati pienempiin ja tiukempiin ryhmiin. Näin on siksikin, koska media tukee sellaista ja rummuttaa samalla tavalla. Punnitseva järjen ääni on yhä harvinaisempi.
Media näyttää liittoutuneen oppositioon jääneiden puolueiden kanssa. Joko tahtoen tai tahtomattaan. Vaiettu salaisuus ei liene, että oppositioon jääneiden puolueiden edustus tiedotusvälineissä on suuri. Myös yliopistoista löytyy aina samanmielinen ”asiantuntija”.
Tiedotusvälineiden tuleekin olla vapaita, mutta kansan kannattaa tiedostaa, että juttuja tekevillä toimittajilla on myös oma yhteiskunnallinen näkemys, joka löytyy rivien välistä. Olkoon esimerkkinä puheenjohtajatentti Porissa joku aika sitten. Tentin vetäjät ja oppositiopuolueiden edustajat sulautuivat täysin yhteen.
Ilmeisesti monien huomaamatta länsimaatkin ovat muuttumassa kelvottoman keskustelukulttuurin maiksi. Keskustelukulttuurin huononemiseen on monia syitä.
Ylen teettämän tutkimuksen mukaan 60 prosenttia suomalaisista kokee keskustelukulttuurin muuttuneen huonommaksi. Tahallinen väärinymmärtäminen, henkilökohtaisuuksiin meneminen ja vihamielisyys ovat joitakin esimerkkejä kärjistyneestä keskustelukulttuurista.
Keskusteluyhteyttä toisinajattelijaan ei edes haeta eikä etsitä. Kukaan ei kysy keneltäkään, miksi hän ajattelee niin kuin ajattelee. Meidän ei tarvitse tietää sitä. Riittää kun julistamme sen, mikä on oikein ja mikä väärin – kukin omalla tahollamme. Sitten suljemme piirin ja tunnemme olevamme oikein hyviä kukin tahollamme.
Esimerkiksi liberaalit alkavat olla hyvin vähissä, koska keskustelijoita ja erilaisten näkemysten ymmärtäjiä on vähän. Ymmärtämällä niitä, jotka ovat itsemme kanssa eri mieltä, on paras tuki demokratialle.
Keskustelukulttuurin parantaminen on monesta syystä tärkeää. Muihin keskustelijoihin emme voi vaikuttaa kuin rajallisesti, mutta itseemme voimme vaikuttaa.