Hallituspuolue keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen liittyy siihen alati kasvavaan joukkoon, joka arvostelee koronakriisin johtamista.
Puhuessaan puolueen eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Hämeenlinnassa hän korosti, että Suomen johtamisessakin on parannettavaa.
Hän ottaa esimerkin muutaman kuukauden takaisista tapahtumista Helsinki-Vantaan lentokentällä. Kyse oli kotimaahan saapuvista suomalaisista ja siitä, miten matkustajat lähtivät maakuntiin täpötäysissä linja-autoissa. Selviä koronalinjauksia ei ollut.
– Melkoista tunarointia se oli. Siiloutunutta hallintoa oli edustettuna niin paljon, että siilojen päät kolisivat, mutta homma ei toiminut.
Nyrkki on hyvä idea
Hän jatkaa, että lentokentällä käytännön työtä tehneet tekivät varmasti parhaansa.
– Korjaus pitää tehdä komentosillalla, eli valtion ylimmässä johdossa.
Pääministerillä ja hallituksella yhteisesti pitää olla paremmat mahdollisuudet kriisitilanteessa johtaa koko koneistoa matalalla kynnyksellä. Ministeriöiden välisiä tsaarinaikaisia aitoja pitää kaataa.
Kurvinen lämpenee myös tasavallan presidentti Sauli Niinistön taannoin ehdottaman nyrkin perustamiselle.
– Se on yksi harkinnanarvoinen idea tulevaisuuteen.
Alueelliset rajoitukset
Kurvinen korosti, että virus jyllää edelleen.
– Poikkeusolot päättyivät, mutta poikkeukselliset olot jatkuvat. Rokotetta ei vielä ole. Nyt tärkeintä on pitää tauti kurissa.
Hänen mukaansa testaa, jäljitä, eristä, hoida -menetelmä toimii paperilla, mutta ei tosielämässä.
– Tämä pitää nopeasti laittaa kuntoon koko maassa.
Jos uusia rajoituksia tarvitaan, niiden pitää olla alueellisia.
– Koko maan laajuinen yhteiskunnan sulku pitää kaikin keinoin välttää. Sitä emme ehkä enää kestä.
Hoitojonojen kimppuun
Hän nostaa yhdeksi kiireellisimmäksi tehtäväksi hoitojonojen lyhentämisen.
– Lasten pitää päästä neuvolaan, mummojen ja pappojen lääkäriin myös korona-aikana. Tarvitaan ohjelma, jolla jonoja lyhennetään, ja jolla hoitovelkaa kurotaan kiinni.
Kestetään iskut
Kurvinen korosti iskunkestävyyttä, kun Suomea pannaan kuntoon koronan jäljiltä.
– Parempi iskunkestävyys tarkoittaa työtä ja toimeentuloa. Mahdollisimman moni lomautettu ja työttömäksi joutunut on saatava takaisin töihin. Tämä pitää tehdä niin pian kuin mahdollista.
Hän jatkoi, että päätöksiä työllistämisestä on tehtävä budjettiriihessä.
– Samalla pitää linjata, miten tasapainotamme talouden tulevina vuosina. Mitä useammalle saamme töitä, sitä vähemmän joudumme leikkaamaan ja korottamaan veroja.
Kurvisen mukaan parempi iskunkestävyys on tasa-arvoa.
– Moni valmiiksi elämässä heikoilla ollut joutui talven ja kevään aikana entistä ahtaammalle. Terveys- ja talouskriisistä ei saa tulla sosiaalista ja sivistyksellistä kriisiä. Siksi perusturvaa on suojeltava.
Keskittämisen aika ohi
Puheenjohtaja maalaili, että suomalaiset tekivät melkoisen spagaatin viime keväänä, kun äidit ja isät siirtyivät konttorilta etätöihin, ja lapset koulusta etäopetukseen.
Hän korostaa, että samalla moni toteutti haaveensa muuttaa maalle väljemmille vesille.
– En sano, että onni on vain maalla, mutta pitää antaa mahdollisuus rakentaa koti ja elämä sinne, minne ihminen tahtoo. Tämän pitää ohjata myös politiikkaa. Keskittämisen ajan pitää olla ohi.
Tämä on tärkeää, koska ruoka, energia ja muu omavaraisuus tulevat maakunnista ja maaseudulta.
– Jos ei ole omavaraisuutta, ei ole iskunkestävyyttä.