Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Mi­nis­te­ri Ikosen kor­jat­ta­va vir­heen­sä

Hallitus on tekemässä 415 miljoonan euron lisäleikkaukset kuntatalouteen. Ilmoitus tuli sen jälkeen kun kunnat olivat jo ehtineet vahvistaa veroprosenttinsa. Kun lisätään summa jo aiemmin ilmoitettuihin leikkauksiin, säästöjen loppusumma on 750 miljoonaa euroa. Ne kohdistuvat sivistystoimeen, varhaiskasvatukseen ja opetukseen sekä tiestöön ja muuhun infraan.

Kuntatalous oli vaikeuksissa jo ennen koronakriisiä. Koronatuet vahvistivat taloutta hetkellisesti, mutta sote-uudistuksen myötä valtiovallan ja median huomio on kiinnittynyt talousvaikeuksissa kamppaileviin hyvinvointialueisiin.

Julkistalouden ongelmat eivät ratkea leikkaamalla peittoa toisesta päästä ja jatkamalla sitä toisesta päästä hölmöläisten tapaan. Valtion on kannettava vastuunsa niin hyvinvointialueista kuin kuntataloudestakin. Osa kunnista joutuu maksajiksi negatiivisten valtionosuuksien muodossa.

Kuntien veroprosenttien vaihteluväli on jopa kuusi prosenttiyksikköä. Hallitus hämmentää soppaa entisestään kohdentamalla verokevennykset suurituloisille. Samaan aikaan hallitus lietsoo vastakkainasettelua suunnittelemalla tasausta tuulivoimasta saataviin kiinteistöverotuloihin, vaikka kyseessä on voimaloista saatava haittakompensaatio voimalaitosveron tapaan. Pahimmillaan tämä voi johtaa siihen, ettei tuulivoimapuistoja haluta enää kaavoittaa kuntiin.

Hallituspuolueet ovat syyttäneet tilanteesta edellistä hallitusta. Orpo ja Purra joukkoineen jättää huomiotta, että edelliselle hallituskaudelle sattuivat koronakriisi ja Ukrainan sodan alkaminen.

Ministeri Ikonen on luvannut etsiä ratkaisua kuntien rahoitusongelmaan. On hienoa, että ministeri on motivoitunut hoitamaan hänelle lakisääteisesti kuuluvia tehtäviä ja vieläpä itse aiheuttamaansa sotkua, mutta kuinka hän onnistuu työssään?

Miksi lisäsäästöstä ei ole tiedotettu ajoissa? Oliko kyseessä moka vai tahallinen unohdus, jolla kunnat halutaan ajaa entistä ahtaammalle pakkoliitokset silmissä kiiluen? Ministerin pitää olla kaikissa olosuhteissa tehtäviensä tasalla. Ei voi olla niin, että hän mokaa, sanoo ”sori siitä” ja lupaa sitten yrittää korjata kunnille aiheuttamansa miljardiluokan sotkun syyttäen samalla muita. Luottamus vaatii, että Ikonen korjaa virheensä ja ottaa suoraselkäisesti vastuun asiasta.

Petteri Salmijärvi

puheenjohtaja, keskustan Lapin piiri

Olli Rainio

puheenjohtaja, keskustan Peräpohjolan piiri