Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Minä ja minun va­lin­ta­ni

Jokaisella meistä on vastuu ympäristöstämme, ja valintamme vaikuttavat sekä lähiympäristöön että globaaliin hyvinvointiin. Vastuu ei ole kaikilla samanlainen.

Lasten ja nuorten säätiön selvityksessä (Maailma 2050 nuorten kirjoittamana) käsitellään muutosta ja sitä, kuinka ainutlaatuinen ja -kertainen maapallomme on. On äärimmäisen tärkeää ymmärtää, että luonnonvarat, kuten puhdas vesi, hedelmällinen maaperä ja monimuotoiset ekosysteemit, eivät ole ehtymättömiä. Ne eivät uusiudu samalla nopeudella kuin niitä kulutetaan

Siksi meidän on tehtävä valintoja, jotka suojelevat planeettaamme pitkällä aikavälillä. Jokainen pieni teko, kuten kierrättäminen, energian säästäminen tai kestävämmän ruokavalion valitseminen, on askel kohti elinkelpoisempaa maailmaa tuleville sukupolville.

Fossiiliset polttoaineet ovat suurin syy ilmaston lämpenemiseen.
Fossiiliset polttoaineet ovat suurin syy ilmaston lämpenemiseen.
Kuva: Vesa Joensuu

Tämä ei ole utopistista unelmointia, vaan realistinen välttämättömyys. Jos jatkamme luonnonvarojen ylikuluttamista, kohtaamme vakavia kriisejä, jotka vaikuttavat niin ympäristöön, talouteen kuin ihmisten hyvinvointiinkin. Valintamme voivat ratkaista sen, millaisen maailman jätämme jälkeemme. Kerran menetettyjä luonnonvaroja tai ekosysteemejä ei voida palauttaa.

Maapallon nykytila ei ole vain meidän syymme. Vaikka Suomi olisi maailman hiilineutraalisin valtio, Kiina ja USA tuhoavat sivilisaatioita enenevämmissä määrin. Silti Suomessa 10–15-vuotiaat ovat ottaneet niskoilleen koko maailman kärsimyksen ja syyttävät ihmisiä siitä, että Suomi ei tee tarpeeksi.

Harri Jalonen mukaan (HS 17.9.2022) 10–15-vuotiailla ei vielä ole riittäviä tietoja tai kokemusta ymmärtää syvällisesti ilmastoasioihin liittyviä monimutkaisia kokonaisuuksia. Tämä ei ole heidän syynsä – nuoret ovat vasta oppimassa ja kasvamassa, ja he omaksuvat vaikutteita ympäristöstään.

Ongelma syntyy, kun tunteet nousevat järjen edelle. Usein nuoret kokevat syyllisyyttä tai ahdistusta siitä, että heille on jätetty näin vaikea tilanne ratkaistavaksi. Tämä voi estää heitä kohtaamasta faktoja rauhallisesti ja analyyttisesti. Keskustelun painopiste siirtyy helposti siihen, miten jokin argumentti "pahoitti mielen" tai aiheutti ahdistusta.

Ilmastonmuutoksen kaltaiset kriisit vaativat kylmiä faktoja ja ratkaisukeskeistä ajattelua tunteiden sijaan. Tässä tilanteessa nuorten kohtaaminen vaatii aikuisilta ymmärrystä, mutta myös kykyä ohjata keskustelua siten, että faktat ja tunteet voidaan erottaa toisistaan.

Katariina Huovinenopiskelija, Rovaniemen Lyseonpuiston lukio