Eletään vuotta 2024, ja jokaiselle on varmaankin tullut tässä vaiheessa jo ymmärrykseen, kuinka tärkeä luonto on hyvinvoinnille, elämisellemme ja olemiselle tällä planeetalla.
Luonto on se, joka mahdollistaa elämisen, ja ilman luontoa me emme voi myöskään elää. Luulisi täten jo jokaiselle myös muodostuneen jonkinlainen omatunto vastuustaan luonnon suhteen. Tällä tarkoitan, että jokainen tahollaan miettii tai on jossain vaiheessa miettinyt, kuinka paljon itse kuluttaa, kuinka paljon rasittaa luontoa - vai voisiko kenties pikemminkin tehdä jotain luonnon hyväksi.
Ounasvaaran matkailurakentamisesta on saanut lukea viime aikoina paljon, ja syystä. Rovaniemeltä luulisi löytyvän lukuisia luontoalueita, joita voisimme pedata turismin käyttöön, miksi haluamme uhrata juuri Ounasvaaran aluetta, joka on nimenomaan kaupunkilaisten virkistysaluetta, ja meille niin tärkeä? On muun muassa kirjoitettu, että Ounasvaara on turisteille hyvä kohde, kaikki on niin helposti saatavilla, sillä paikka sijaitsee luonnossa, mutta lähellä keskustan palveluita. Eikö Lapin eksotiikkaan nimenomaan kuulu, että kaikki ei ole lähellä kuten suurissa kaupungeissa, ja asioiden suhteen joutuu näkemään hieman vaivaa?
Ehkä kyse on siitä, millaisen tulevaisuuden me näemme tai haluamme nähdä? Millaisen tulevaisuuden me haluamme nähdä kotikaupungillemme Rovaniemelle? Onko Rovaniemi tulevaisuudessa turistikaupunki, jossa sen luonto ja ympäristö on alistettu turistien toiveille ja haluille? Vai näemmekö Rovaniemen tulevaisuudessa olevan kaupunki, jossa luontoarvot ovat korkeat: rakentaminen tai raha ei mene luonnon edelle, vaan teemme päätöksemme luontoa kunnioittaen ja vaalien. On selvää, että jälkimmäisen vaihtoehdon tulisi olla tulevaisuutta, sillä tulevaisuus on yhtä kuin runsas ja hyvinvoiva luonto, sekä ihmisen ja luonnon syvempi yhteys. Toivottavasti myös Rovaniemen päättäjät näkisivät saman tulevaisuuden.
Vuonna 2024 tulisi voida lukea siitä, kuinka suojelemme uusia luontokohteita, kuinka ennallistamme jo runneltuja, kuinka kehitämme lisää tapoja vaalia luontoa, kehitämme ja jalostamme kierrätystä ja uudelleen käyttöä. Istutamme lisää puita, suojelemme metsiä ja eheytämme maapallosta niitä alueita, joita ihmisen toiminta on tuhonnut ja runnellut.