”Sakatin malmio pitää hyödyntää, jos Eurooppa haluaa omavaraiseksi tiettyjen mineraalien suhteen”, viestittää Anglo America-yhtiön kaivosjohtaja Pertti Lamberg (LK.23.3).
Suomi, Lapin liitto ja Sodankylän kunta ajavat yhdessä hänen kanssaan kuin ”käärmettä pyssyyn” kaivosta Viiankiaavalle kaiken sieltä löytyvän lahjoittamiseksi, ilman euronkaan hintaa, lontoolaiselle Anglo America-yhtiölle – Euroopan mineraalivaroiksi.
Onko äiti-Suomi tullut jo vanhuudenhöperöksi? Meitä on vain viisi miljoonaa. Meidänkö on kustannettava 500 miljoonaisen Euroopan mineraalien omavaraisuus, lahjoitettava maaperämme rikkaudet?
Sodankylän Kevitsalta olemme jo lahjoittaneet 15 miljardin euron mineraalit, joista noin puolet on jo viety. Viiankiaavan alta brittiyhtiö havittelee vanhojen pääkaupunkilehteen vuotaneiden tietojen mukaan jopa 100 miljardin euron mineraalivarojen vientiä ilman euronkaan hintaa Suomelle.
Nykymallilla Suomen ja suomalaisten osuus mineraalivarojemme euroista, koko kaivosklusterista, jää järein konein automatisoidussa prosessissa hiekkarikasteena vietynä alle 10 prosentin. ”Kantorahat” ja liikevoitto, jotka esimerkiksi Viiankiaavan malmiosta ovat – jos Natura-suoja pettää ja kaivos tulee – vähintään 15 miljardia, mutta jopa 60 miljardia euroa, menevät täysin ulkomaille.
Näin tapahtuu jo Kevitsalla. Vuonna 2022 sieltä tilitettiin ”kantorahoja” Ruotsiin 102 miljoonaa euroa, Suomeen ei euroakaan. Kevitsan tilinpitoon ne kirjautuivat kuluina verotettavan tulon vähennyksiin, joka poiki lisäksi 20 miljoonan verotulomenetyksen meille.
Onko meidän, vain 5-miljoonaisen, 150 miljardilla jo velkaantuneen kansan velvollisuus kustantaa 500 miljoonaisen Euroopan ”tiettyjen mineraalien omavaraisuus”?