Presidentinvaalit järjestetään Suomessa tammikuun 28. päivä 2024. Mahdollinen toinen kierros on siitä kahden viikon päästä.
Vaaleihin on siis enää alle puoli vuotta. Siihen nähden vaalien tiimoilta on eletty hiljaiseloa.
Ehdokkaita tai sellaisiksi valitsijayhdistysten kautta pyrkiviä toki on. Liike nyt asettaa ehdokkaakseen Harry Harkimon ja perussuomalaiset Jussi Halla-ahon.
Eduskuntapuolueet saavat asettaa ehdokkaita presidentinvaaleihin. Muiden on perustettava valitsijayhdistys ja kerättävä 20 000 kannattajakorttia, jotta ehdolle pääsee.
Olli Rehn (kesk.) ilmoitti kesäkuun lopussa lähtevänsä vaaliin valitsijayhdistyksen kautta. Edellisissä vuoden 2018 vaaleissa toiseksi suurimman äänisaaliin saanut Pekka Haavisto (vihr.) pyrkii ehdolle myös valitsijayhdistyksen turvin.
Kannatuskortteja keräävät ja sen kautta ehdolle pyrkivät lisäksi Paavo Väyrynen (kesk.) ja Saara Huhtasaari. Väyrynen olisi halunnut, että keskusta järjestäisi ehdokkaasta esivaalin. Puoluehallitus päätti toisin ja puolue tukee Rehnin ehdokkuutta.
Sähköä vaisuun presidenttipeliin tuo Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola. Hän kertoi pitkän pohdinnan jälkeen torstai-iltana Luumäellä – presidentti P.E. Svinhufvudin kotimuseossa pidetyssä tilaisuudessa – lähtevänsä ehdolle.
Aaltola tulee täysin politiikan ulkopuolelta ja on siksi kirjoittamaton lehti. Kansan suosioon hän nousi television ajankohtaisohjelmien kautta.
Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022 Aaltola nähtiin usein A-studiossa avaamassa tilannetta.
Tutkijan esiintymiset vetosivat kansaan. Aaltola nousi median tekemissä presidentinvaalikyselyissä kärjen tuntumaan ja jopa ykköspaikalle Taloustutkimuksen Ilta-Sanomille tekemässä kyselyssä lokakuussa 2022.
Aaltolaa on arvosteltu siitä, että hän on jahkaillut ehdokkuutensa kanssa pitkään. Hän on voinut esiintyä julkisuudessa tutkijana eikä media ole haastanut häntä.
Nyt tilanne muuttuu, kun Aaltola on valtakunnan ykkösvirkaan pyrkivä poliitikko. Nähtäväksi jää, miten se vaikuttaa suosioon.
Kaksi tämän hetken suurinta puoluetta – kokooomus ja sdp – eivät ole vielä julkistaneet ehdokkaitaan. Kun nämä nimet saadaan, ovat asetelmat valmiit.
Jo nyt näyttää siltä, että edessä on jännittävä ja tasainen kisa toisin kuin edellisissä vaaleissa, joissa istuva presidentti Sauli Niinistö sai jo ensimmäisellä kierroksella äänistä murskaavat yli 62 prosenttia.
Paitsi tasaista ja jännittävää, toivoa sopii myös siistiä vaalia. Kampanjan aikana ehdokkailla ja heidän taustajoukoillaan on mahdollisuus tervehdyttää tällä hetkellä kovin repivää ja kansaa kahtia jakavaa politiikan julkisuutta.
Jos presidentinvaalien suhteen on toistaiseksi ollut hiljaista, on politiikan kesä muuten ollut eloisa. Petteri Orpon (kok.) hallitus on ollut monien kohujen kohteena.
Ylen torstaina julkistama kannatusmittaus kertoo, että kuohunta hallituksen ympärillä on syönyt pääministeripuolueen kannatusta. Se tuli alas pari prosenttiyksikköä.
Koko lailla puheenjohtajansa Sanna Marinin julkisuudesta kadottanut sdp puolestaan on noussut suurimmaksi puolueeksi lähes 23 prosentin kannatuksellaan. Se on puolueen kovin luku kolmeen vuoteen.