Olin juuri hankkinut ensimmäisen digikamerani ja näppäilin sillä kuvia. Huomioni kiinnittyi rantakumpareella hiljaa seisovaan hahmoon. Tunnistin naapurin vanhan isännän. Ilahtuneena hän kertoi pienen tarinan sodan jälkeiseltä ajalta.
Kylä oli poltettu. Isäntä palasi kahden isäntämiehen kanssa etujoukkona kotikonnuille. Muu väki oli tulossa evakosta Toholammilta. Hän mietti, miten elämän aloittaa. ”Huomasin tuossa rantaladossa verkonresuja ja tuumin, että minähän tiedän, mihin nuo pitää panna, ja siitähän se sitten alkoi."
En arvannut, kuinka syvällinen viisaus lausahdukseen sisältyi. Kalastus on tieto- ja taitolaji. Kalan avulla kansamme on ikiajat selviytynyt ääriolosuhteissa.