Tänään kun miettii maailman asioita, erityisesti meitä suomalaisia, maailman onnellisimman maan asukkaita.
Aluevaaliehdokkaana pohdin, mitä yhteiskunnassamme pitäisi muuttaa, että ihmisillä todella olisi asiat hyvin ja olisimme niin onnellisia. Vaikka moni asia on nykyisin helpompaa, kuten päivähoitojärjestelmä, joka puuttui lasten ollessa pieniä 1970-luvulla, on silti monia asioita, jotka kaipaavat parannusta.
Nykyään lapsille löytyy hoitopaikkoja ja kotien tilanne vaikuttaa hyvältä. Kodeissa on kuitenkin ongelmia, jotka nousevat esiin suurina kysymyksinä. Lapset ja nuoret kuormittuvat koulussa, vanhemmat uupuvat liikaa. Mikä aiheuttaa tämän kuormituksen? Vaikka se ei ole kaikkien ongelma, useat tutkimukset ja keskustelut nostavat sen esiin.
Olisiko hyvä palata vanhan ajan ”kodinhoitajapalveluun”, joka voisi tulla kotiin auttamaan, kun perheenjäsenet ovat uupuneita. Hän voisi kartoittaa kodin tilanteen ja puuttua ongelmiin varhaisessa vaiheessa, mikä estäisi ongelmien laajenemisen. Koulussa terveydenhoitaja, koulukuraattori tai opettaja voivat huomata lapsen ja nuoren tilanteen ja ottaa sen esille. Vanhemmille on työterveyshuoltoon hyvä kontakti. Toki tämäkin maksaa, mutta pitkässä juoksussa tämä tulee yhteiskunnalle halvemmaksi kuin se, että ongelmat pitkittyvät ja vaativat yhteiskunnalta enemmän panostuksia.
Vaikka ”kodinhoitajia” ei enää kouluteta, lähihoitajien nykyisessä koulutusohjelmassa on todennäköisesti mahdollisuus erikoistua tähän suuntaan.
Ikäihmisten hoito on tärkeä osa yhteiskunnan hyvinvointia, ja sen järjestämisessä on monia haasteita ja mahdollisuuksia. Ikäihmisten hoidon tulisi olla kokonaisvaltaista, arvokasta ja yksilön tarpeet huomioon ottavaa. Nykyään hoitopalvelut keskittyvät usein fyysisiin tarpeisiin, mutta tulevaisuudessa painopisteen tulisi olla kokonaisvaltaisessa hyvinvoinnissa, joka kattaa sekä fyysisen, psyykkisen että sosiaalisen hyvinvoinnin.
Jokainen ikäihminen on ainutlaatuinen, ja hoidon tulisi olla räätälöity heidän tarpeisiinsa. Onkin tärkeää, että ikäihmisten hoidon kehittämisessä kuullaan itse ikäihmisiä ja heidän toiveitaan. Näin voidaan varmistaa, että hoito on heidän elämäänsä parantavaa ja heidän hyvinvointiaan edistävää ja että hoidon pitää järjestyä ikäihmisen lähiympäristössä.
Ikäihmisten hoidon järjestämisessä nyt ja tulevaisuudessa tulisi keskittyä kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja arvokkaaseen vanhuuteen. Yhteiskunnan tulisi panostaa näiden ratkaisujen kehittämiseen, jotta ikäihmiset voivat elää mahdollisimman hyvää ja turvallista elämää.
Alueemme kahden sairaalan työnjaon kehittäminen tasapuolisesti on välttämätöntä, jotta voidaan varmistaa laadukkaat ja kattavat terveyspalvelut kaikille alueen asukkaille. Työnjaon kehittämisen päätavoitteena on varmistaa, että molemmat sairaalat voivat tarjota korkeatasoisia ja erikoistuneita palveluja tasapuolisesti koko alueelle.
Henkilökunta on koko toiminnan voimavara – henkilökunnan asema on turvattava.