Kirjoituksessani 29.2. selvitin, kuinka Suomessa työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet yrityksissä ja työpaikoilla ovat olennaisesti heikommat kuin Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Saksassa ja kuinka hallitus on niitä edelleen heikentämässä. Sama koskee työsuhdeturvan eri muotoja.
Hallituksen esitys yhteistoimintalain soveltamisrajan nostosta vähintään 5O työntekijän yrityksiin on erittäin merkittävä työsuhdeturvan heikennys. Työnantajalla olisi velvollisuus neuvotella ja antaa tietoja tuotannollisista ja taloudellisista syistä tapahtuvista liiketoiminnan muutoksista ja irtisanomisista enää vain noin kahdessa prosentissa yrityksistä.
Ruotsissa määräaikaisen työsopimuksen tekemiseen vaaditaan aina perusteltu syy. Samoin on nykyisin Suomessa. Hallituksen mukaan enintään vuoden määräaikaisen sopimuksen saisi tehdä ilman perusteltua syytä.
Määräaikaisuudet lisääntyisivät erityisesti naisten ja nuorten keskuudessa. Epävarmuus työstä ja toimeentulosta alentaa uskallusta hankkia lapsia. Epäilemättä lain muutos lisää raskaus- ja perhevapaasyrjintää.
Ruotsissa määräaikaisille työsopimuksille vaaditaan aina sijaisuus, sesonki tai muu peruste. Jos työntekijän mielestä perustetta ei ole, tuomioistuin voi määrätä työsuhteen pysymään voimassa, kunnes riita on lopullisesti ratkaistu. Tällaista suojaa ei ole Suomessa.
Suomessa työn vähentymisen vuoksi irtisanottu on tullut ottaa takaisin, mikäli työtä ilmenee neljän, pitkissä työsuhteissa kuuden kuukauden kuluessa. Hallitus on poistamassa tämän velvollisuuden alle 50 työntekijän yrityksissä. Velvoite koskisi enää vain kahta prosenttia yrityksistä.
Ruotsissa takaisinottovelvollisuus kaikissa yrityksissä kestää yhdeksän kuukautta. Toisin kuin Suomessa, se koskee myös määräaikaisia työntekijöitä sijaisia lukuun ottamatta.
Hallitus on esittämässä henkilöön liittyvän irtisanomisen helpottamista. Nykyinen laki edellyttää asiallista ja painavaa syytä. Molempia seikkoja on arvioitava erikseen ja yhdessä. Hallitusohjelmassa esitetään, että ”työsopimuksen päättämiseen riittäisi jatkossa asiallinen syy”. Asiallinen syy täyttyy hyvin helposti, kun laiminlyönnin, huolimattomuuden, virheen tai poissaolon vakavuudesta ei tarvitse välittää. Muutoin muutoksen tarvetta on vaikea ymmärtää.
Ruotsissa korvaukset työntekijälle laittomasta irtisanomisesta ovat selvästi korkeammat; työsuhteen keston mukaan 16, 24 ja vähintään kymmenen vuoden työsuhteissa 32 kuukauden palkan määrä ja alle kuuden kuukauden työsuhteissakin kuuden kuukauden palkka.
Suomessa korvaus on harvemmin yli 10 kuukauden palkka, mistä lain mukaan vähennetään työntekijän työttömyyskorvauksesta 75 tai 80 prosenttia samalta ajalta kuin vahingonkorvausta maksetaan. Todellinen korvaus jää siten harvemmin yli 5 kuuden palkan ja sekin verotettuna.
Perussuomalaisten uskottavuutta on syytä arvioida. Puolueen eduskuntaryhmän johtaja Jani Mäkelä kirjoitti eduskuntavaalien alla: ”Kokoomus haluaa polkea suomalaiset työmarkkinat ja laittaa duunarit kyykkyyn.” Vuotta aikaisemmin hän kirjoitti: ”Kokoomus on aina ollut työehtojen polkemisen ja työn halpuutuksen linjalla.” Näitä perussuomalaiset nyt toteuttavat yhdessä kokoomuksen kanssa.