Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Metsiä on tar­kas­tel­ta­va ko­ko­nais­val­tai­ses­ti – ei vain riis­to­käy­tön nä­kö­kul­mas­ta

Kirjoittaja sanoo metsien olevan monipuolinen aarreaitta.
Kirjoittaja sanoo metsien olevan monipuolinen aarreaitta.
Kuva: Jussi Leinonen

Nykyisen hallituksen ohjelmaan on kirjattu ihan hyviä ympäristöä koskevia yleisiä tavoitteita. Ohjelman mukaan ”luonnon monimuotoisuutta vahvistetaan, luontokatoa torjutaan ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen pysäytetään yhteistyöllä”. Tämän lisäksi ohjelmassa sanotaan, että ”yhteiskunnan toiminta käännetään luontopositiiviseksi ja hallitus tekee positiivisista vaikutuksista luontoon vientituotteen Suomelle”.

Käytännön toimenpiteet ovat kuitenkin vastakkaisia ohjelmaan kirjatuille luontoa suojeleville periaatteille. Hallitus esimerkiksi lupaa suojella vanhat metsät, mutta lausunnolla olevan ehdotuksen mukaan hallitus määrittelee vanhat metsät niin, että uutta suojeltavaa ei käytännössä löydy.

"Luonnon terveyshyödyt on tunnistettu mielenterveyden lisäksi myös monissa kansansairauksissa, kuten sydän- ja verisuonisairauksissa."

Metsät ovat kuitenkin monella tavalla tärkeitä. Metsät muun muassa sitovat ilmakehästä ilmaston lämpenemistä aiheuttavaa hiilidioksidia ja toimivat siten ilmastonmuutosta hillitsevinä hiilinieluina ja hiilivarastoina.

Mahdollisimman luonnontilaisia metsiä tarvitaan myös luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Vuoden 2019 lajien uhanalaisuusselvityksen mukaan noin kolmasosa kaikista Suomen uhanalaisista lajeista elää ensisijaisesti metsissä. Selvityksen mukaan näitä elääkseen ja säilyäkseen oikeita metsiä tarvitsevia uhanalaisia lajeja on 833.

Metsät kohentavat ihmistenkin terveyttä. Lääkärikirja Duodecimin mukaan luonnossa liikkuminen ja oleskelu lisäävät tutkitusti ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Jo lyhytkin luonnossa oleskelu palauttaa stressistä, lisää energiaa ja parantaa mielialaa. Se voi parantaa myös tehtäväsuoriutumista ja tarkkaavuutta. Luonnon terveyshyödyt on tunnistettu mielenterveyden lisäksi myös monissa kansansairauksissa, kuten sydän- ja verisuonisairauksissa.

Metsissä kypsyy joka vuosi merkittävä marjasato. Marjojen poiminta on monille ihmisille merkittävä tulonlähde ja vielä useammille erinomainen virkistäytymisen tapa. Marjasatoa olisi mahdollista hyödyntää taloudellisestikin paljon nykyistä enemmänkin.

Metsien käyttöä sellun keiton raaka-aineena ja rakennuspuun tuottajana ei tietenkään voida kokonaan lopettaa. Metsiä on kuitenkin tarkasteltava kokonaisvaltaisesti niin, että edellä luetellut kaikkia ihmisiä ja eliöitä hyödyttävät metsien ominaisuudet asetetaan etusijalle vain yksittäisiä yhtiöitä hyödyttävän metsien riistokäytön sijaan.

Tapio SiiriläKemi