Keminmaan koulussa yhdeksättä luokkaa käyvillä Joanna Sipilällä ja Liisa Huhdalla on elämänsä aikana ehtinyt olla jo aika monta matkapuhelinta. Sipilä arvioi hänen omistaneen 3-4 kännykkää, Huhdalla on ollut viisi kännykkää.
Usein vanhat puhelimet on kierrätetty esimerkiksi pikkusisaruksille.
Mutta mitä tehdä vanhoille matkapuhelimille, jotka ovat joko rikkinäisiä tai niiden tekniikkaa on niin vanhentunutta, ettei niille ole enää mitään käyttöä?
500 euron palkinto
Merilappilaisilla kouluilla on tämän viikon aikana kampanja, jossa kerätään vanhoja käytöstä poistettuja älylaitteita kierrätykseen. Kyseessä on älylaitteiden kierrätyskilpailu, Urban mining, jossa on mukana mukana kuusi yläkoulua. Kilpailu on toteutettu Länsi-Pohjan alueen matemaattisten aineiden opettajien kerhon ja Perämeren jätehuollon Jätekeskus Jäkälän kanssa.
Eniten älylaitteita suhteessa koulun oppilasmäärään nähden kerännyt koulu saa palkinnoksi Jäkälän lahjoittamana 500 euroa koululle käytettäväksi.
Ennen kierrätykseen tuontia puhelimesta olisi syytä poistaa mahdolliset muistikortit ja palauttaa tehdasasetukset. Kierrätysastia säilytetään suljettujen ovien takana ja puhelimet toimitetaan koulun matemaattisten aineiden opettajille.
Kampanjaan kuului myös Jätekeskus Jäkälän luento kierrätyksestä, kiertotaloudesta ja jäteläin muuttumisesta.
– Matkapuhelimien olista 99 prosenttia ovat kierrätettäviä, kertoi Perämeren jätehuollon tiedottaja Satu Keski-Antila.
Matkapuhelimet sisältävät arvokkaita metalleja, kuten kultaa, hopeaa, kuparia, nikkeliä ja kobolttia. On tärkeä saada materiaali kiertoon, mutta suomalaiset ovat Keski-Antilan mukaan vielä aika laiskoja matkapuhelinten kierrättäjiä. Vain noin 30 prosenttia matkapuhelimista kierrätetään.
Huomio tietoturvaan
Vaikka matkapuhelimet kehotetaan kierrättämään tyhjennettyinä, ei se välttämättä täysin onnistu esimerkiksi näytön rikkoutumisen vuoksi. Käyttöpäällikkö Kimmo Ahola Perämeren Jätehuollosta kertoo, että heikoin lenkki tietoturvassa on juurikin keräysvaihe.
– Tämän projektin osalta tähän on kiinnitetty erityisesti huomiota, koska keräys tapahtuu poikkeavissa kohteissa eli kouluilla. Säilyttämisen osalta on otettu huomioon, että keräilyastiat ovat lukollisessa tilassa sekä paloturvallisesti säilötty ilmatiiviiseen keräilyastiaan. Jokaiselle koululle on erikseen nimetty vastuuhenkilö, Ahola kertoo.
Aholan kertoo, että kun laite on purettu, niin tietoturva on käytännössä sataprosenttinen.
–Ei ole taloudellisesti järkevää alkaa saada tietoja ulos pelkistä komponenteista.
Ympäristötietoisuus on arkipäivää
Keminmaan koulussa yläkoululaisille matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa opettava Erkki Lohiniva kertoo, että Urban Mining -kampanja tuli hyvään saumaan. Yhdeksäsluokkalaiset ovat opiskelleet metallien kemiaa ja tutustuneet muun muassa kaivosteollisuuteen ja metallien kierrätykseen. Lohiniva toteaa, että matkapuhelinten kierrättämistä aiheena voidaan käsitellä monen eri oppiaineen näkökulmasta.
Ympäristöasioita ja esimerkiksi kierrättämistä lapsille opetetaan jo alakoulusta saakka.
Sipilälle ja Huhdalle ympäristötietoisuus on arkipäivää.
– Jätteiden lajitteleminen on helppoa, jos sen tekee suunnitelmallisesti ja lajitteluastiat ovat asianmukaiset, Sipilä kertoo.
Arkisia ympäristötekoja ovat kulutuksen vähentäminen ja esimerkiksi vaatteiden uusiokäyttö.
– Meillä vaatteita kierrätetään sukulaisten kesken, Huhta kertoo.
